Akseli V: Toiminnan yleinen arviointi
Akseli V: Toiminnan maailmanlaajuinen arviointi
Akseli V on tarkoitettu raportoimaan lääkärin arvio hänen yksilönsä yleisestä toimintatasosta. Nämä tiedot ovat hyödyllisiä hoidon suunnittelussa ja sen vaikutusten mittaamisessa sekä tulosten ennustamisessa.
Raportointi Akselin V kokonaistoiminnasta voidaan tehdä käyttämällä Global Assessment of Functioning (GAF) -asteikkoa. GAF Scalemay voi olla erityisen hyödyllinen yksilöiden kliinisen kehityksen seuraamisessa yhdellä mittauksella. GAF-asteikko on arvioitava vain psykologisen, sosiaalisen ja ammatillisen toiminnan suhteen. Ohjeissa määritetään ”Älä sisälly toimintahäiriöihin fyysisten (tai ympäristöllisten) rajoitusten vuoksi.”
GAF-asteikko on jaettu 10 toimimattomaan alueeseen. GAF-luokituksen tekeminen edellyttää yhden arvon valitsemista, joka parhaiten heijastaa yksilön yleistä toimintatasoa. GAF-asteikon jokaisen 10 pisteen alueen kuvauksessa on kaksi osaa: ensimmäinen osa kattaa oireiden vakavuuden ja toinen osa toiminnan. luokitus on tietyssä desiilissä, jos joko oireen vakavuus tai toimimaton taso jäävät alueelle. Esimerkiksi alueen ensimmäisessä osassa 41-50 kuvataan ”vakavia oireita (esim. itsemurha-ajatukset, vakavat asiallisrituaalit, usein varastaminen)” ja toinen osa sisältää ”kaikki vakavat sosiaalisen, ammatillisen tai koulun toiminnan heikkenemiset (esim. ei ystäviä, kykenemättömiä pitämään työpaikkaa)”. On huomattava, että tilanteissa, joissa yksilön oireet ja toimintataso ovat ristiriitaisia, lopullinen GAF-luokitus heijastaa aina huonompaa näistä kahdesta. Esimerkiksi GAF-luokitus henkilölle, joka on merkittävä vaara itselle, mutta joka muuten toimii hyvin, olisi alle 20. Vastaavasti GAF-luokitus henkilölle, jolla on minimaalinen psykologinen oireyhtymä, mutta merkittävä toimintahäiriö (esim. Henkilölle, jonka liiallinen huolta aineesta) käyttö on johtanut työpaikkojen ja ystävien menetykseen, mutta mikään muu psykopatologia) olisi 40 tai vähemmän.
Useimmissa tapauksissa GAF-asteikon luokitusten tulisi olla kuluvaa ajanjaksoa (ts. Toiminnan tasoa arvioinnin ajankohtana), koska nykyisen toiminnan arviot heijastavat yleensä hoidon tai hoidon tarvetta. Toiminnan päivittäisen vaihtelun huomioon ottamiseksi ”nykyisen ajanjakson” GAF-luokitus on toisinaan toiminnassa viimeisen viikon matalimpana tasona. Joissakin asetuksissa voi olla hyödyllistä ottaa huomioon GAF-asteikon luokitus sekä ottamisen että purkamisen yhteydessä. GAFS-asteikko voidaan luokitella myös muille ajanjaksoille (esimerkiksi: Korkein taso, joka ei toimi vähintään muutaman kuukauden ajan viimeisen vuoden aikana). GAF-asteikko ilmoitetaan akselilla V seuraavasti: ”GAF, jota seuraa GAF-luokitus 0-100, jota seuraa aikajakso, joka näkyy sulkeissa olevalla luokituksella, esimerkiksi (nykyinen),” ”(viimeisen vuoden korkein taso)”. ”(purkaminen).” (Katso esimerkkejä sivulta 35.)
Sen varmistamiseksi, ettei GAF-asteikkoa ei oteta huomioon GAF-luokitusta tehtäessä voidaan käyttää seuraavaa menetelmää GAF-luokituksen määrittämiseksi:
VAIHE 1: Aloita ylemmältä tasolta arvioimalla kukin alue kysytään ”onko joko yksittäisen” oireiden vakavuus TAI toimintataso huonompi kuin mitä kuvauksessa ilmoitetaan? ”
VAIHE 2: Jatka asteikon alaspäin, kunnes alue vastaa parhaiten yksilön oireiden vakavuutta TAI saavutetaan toimintataso sen mukaan, kumpi on huonompi.
VAIHE 3: Katso sitten seuraavaa alempaa aluetta kaksinkertaisena tarkistuksena siitä, ettei sinulla ole pysähtyi ennenaikaisesti. Tämän alueen tulisi olla liian vakava sekä oireiden vakavuuden että toimintatason suhteen, jos se on, sopiva alue on saavutettu (jatka vaiheesta 4). Jos ei, palaa vaiheeseen 2 ja jatka siirtymistä asteikkoa alaspäin.
VAIHE 4: Määritä tietty GAF-luokitus valitulla 10 pisteen alueella harkitsemalla, onko yksittäinen toimii 10 pisteen alueen ylä- tai alapäässä. Ajatelkaapa esimerkiksi henkilöä, joka kuulee ääniä, jotka eivät vaikuta käyttäytymiseen (esim. Joku, jolla on pitkäaikainen skitsofrenia ja joka hyväksyy hallusinaationsa osaksi hänen rytmiään). Jos ääniä esiintyy suhteellisen harvoin (kerran viikossa – vähemmän), 39: n tai 40: n herättäminen saattaa olla sopivin. Sitä vastoin, jos henkilö kuulee melkein jatkuvasti, luokitus 31 tai 32 olisi sopiva.
Kotiasetuksissa voi olla hyödyllistä arvioida sosiaalinen ja ammatillinen vamma ja seurata kuntoutuksen edistymistä psykologisten oireiden vakavuudesta riippumatta. Tätä tarkoitusta varten ehdotettu sosiaalisten ja ammatillisten toimintojen arviointi-asteikko (SOFAS) (katso s. 817) sisältyy liitteeseen B. Kaksi muuta ehdotettua asteikkoa, jotka voivat olla hyödyllisiä joissakin asetuksissa – GARF-globaaliarviointi (ks. s. 814) ja Defensive Functioning Scale (katso sivu 807) – sisältyvät myös liitteeseen B.
Global Assessment of Functioning (GAF) Scale
Psykologinen, sosiaalinen ja ammatillinen toiminta mielenterveyden sairauden hypoteettisessa jatkumossa. Älä sisälly toimintahäiriöön, joka johtuu fysikaalisista (tai ympäristöstä johtuvista) rajoituksista. Huomaa: Käytä tarvittaessa välikoodeja, esim. 45, 68, 72.
Koodi |
Kuvaus |
91-100 |
Ylivoimainen toiminta monenlaisissa toiminnoissa, elämän ongelmat eivät näytä koskaan poistuvan toiset etsivät hänen monien positiivisten ominaisuuksiensa vuoksi. Ei oireita. |
81-90 |
Oireet puuttuvat tai ovat vähäisiä (esim. , lievä ahdistus ennen tenttiä), hyvä toiminta kaikilla aloilla, kiinnostunut ja mukana monenlaisissa aktiviteeteissa, sosiaalisesti tehokas, yleensä tyytyväinen elämään, vain arjen ongelmiin tai huolenaiheisiin (esim. satunnainen riita perheenjäsenten kanssa). |
71–80 |
Jos oireita esiintyy, ne ovat ohimeneviä ja odotettavissa olevia reaktioita psykososiaalisiin stressitekijöihin ( esim. vaikeudet keskittyä perheväitteiden jälkeen); enintään 71 vähäistä sosiaalisen, ammatillisen tai koulun toiminnan heikkenemistä (esim. väliaikainen jääminen jälkeen koulutyössä). |
61 – 70 |
Lievää oireet (esim. masentunut mieliala ja lievä unettomuus) TAI joitain vaikeuksia sosiaalisessa, ammatillisessa tai koulun toiminnassa (esim. satunnainen pukeutuminen tai varkaus kotitaloudessa), mutta ne toimivat yleensä melko hyvin, niillä on merkityksellisiä ihmissuhteita. |
51-60 |
Kohtalaiset oireet (esim. Tasainen vaikutus ja epäsuora puhe, satunnaiset paniikkikohtaukset) TAI kohtalainen sosiaalisen, ammatillisen tai koulun toiminnan vaikeus (esim. Harvat ystävät, ristiriidat ikäisensä tai työtovereiden kanssa). |
41 50: een |
Vakavat oireet (esim. itsemurha-ajatukset, vakavat pakkomielteiset rituaalit, usein varastaminen) TAI vakava häiriö sosiaalisessa, ammatillisessa tai koulun toiminnassa (esim. ei ystäviä, kykenemätön pitämään työpaikkaa). |
31 – 40 |
Jotkut arvonalennukset todellisuudessa testaus tai viestintä (esim. puhe on toisinaan epäloogista, hämärää tai merkityksetöntä) TAI merkittävä heikentyminen useilla aloilla, kuten työ tai koulu, perhesuhteet, tuomio, ajattelu tai mieliala (esim. masentunut mies välttää ystäviä, laiminlyöntejä perhe ja ei kykene työskentelemään; lapsi lyö usein nuorempia lapsia, on haastava kotona ja epäonnistuu koulussa). |
21-30 |
Harhaluettelot tai käyttäytyminen vaikuttavat huomattavasti aistiharhat TAI vakava kommunikaation tai arvostelukyvyn heikkeneminen (esim. joskus epäjohdonmukainen, toimii vakavasti epäasianmukaisesti, itsemurha-aiheet) TAI kyvyttömyys toimia lähes kaikilla alueilla (esim. sängyssä koko päivän; ei työtä, kotia tai ystäviä). |
11–20 |
Joitakin vaaroja vahingoittaa itseäsi tai muita (esim. Itsemurhayritykset ilman kovaa kuolemanodotusta; usein väkivaltaiset; maaninen jännitys) TAI toisinaan ei ylläpidetä vähäinen henkilökohtainen hygienia (esim. tahrii ulosteita) TAI viestinnän vakava heikentyminen (esim. suurimmaksi osaksi epäjohdonmukainen tai mykkä). |
1-10 |
Pysyvä vaara vahingoittaa vakavasti itseäsi tai muita (esim. toistuva väkivalta) TAI jatkuva kyvyttömyys ylläpitää vähäistä henkilökohtaista hygieniaa TAI vakava itsemurha selkeällä kuolemanodotuksella. |
0 |
Puutteelliset tiedot. |
Luborsky toimitti yleisen psykologisen toiminnan asteikolla 0-100 luokituksen Health-Sickness RatingScale (Luborsky L: ”Kliinikot” mielenterveyden tuomiot. ”Archivesof General Psychiatry 7: 407-417, 1962”. Spitzer ja hänen kollegansa kehittivät terveyden / sairauden arviointiasteikon tarkistuksen nimeltä Global Assessment Scale (GAS) (Endicott J, Spitzer RL, Fleiss JL , Cohen J: ”Th e Global Assessment Scale: Menettely psykiatristen häiriöiden yleisen vakavuuden mittaamiseksi. ”Archives of General Psychiatry 33: 766-771, 1976). GAS: n muunnettu versio sisällytettiin DSM-III-R: ään globaalina arviointitoimintona (GAF) -asteikona.