Economy. Belgrad on Jugoslavian suurin taloudellinen keskus. Belgradin koko taloudellisesti aktiivisesta väestöstä (293600 henkilöä lokakuusta 1966 lähtien) 82 500 työskentelee teollisuudessa, 39 400 rakennusalalla, 26 300 liikenteessä, 48 700 kaupassa ja palveluissa sekä 27 800 käsityössä. Belgrad on merkittävä liikennekeskus. Sen rautatieliikenteen tavaraliikenne oli noin 3,5 miljoonaa tonnia, palveli 6,4 miljoonaa matkustajaa, ja jokisataman tavaraliikenne oli 2,9 miljoonaa tonnia (kaikki vuonna 1966). Lentoyhteydet tarjoaa Surčinan lentokenttä. Belgradiin on keskittynyt noin 170 teollisuuslaitosta, joista 17: llä on yli 1000 työntekijää. Belgradissa ja sen lähiöissä (Zemun, Železnik, Rakovica ja muut), jotka ovat läheisesti sidoksissa siihen taloudellisesti, on metallintyöstö- ja koneenrakennuslaitoksia (moottoriajoneuvo- ja lentokoneteollisuus, maatalouskoneet, sähkötekniikkakoneet ja niin edelleen) sekä kemian-, tekstiili- (enimmäkseen villa), nahka- ja jalkineiden, puunjalostus- ja paperiteollisuuden sekä elintarvikeyritykset (mukaan lukien jauhamyllyt sekä liha- ja sokerintuotantolaitokset). Siellä on myös painotalo.

Arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu. Belgradin historialliseen keskustaan kuuluu ylempi ja alempi linnoitus Sava-joen mäkisellä oikealla rannalla (missä se virtaa Tonavaan). Sieltä Kalemegdan-puistosta löytyy roomalaisen ja keskiaikaisen kivimuurin jäännöksiä sekä linnoituksia ja tornia 1700-luvulta. 1600-luvun alkupuolelta peräisin oleviin rakennuksiin kuuluvat Bajrakli-Dž; amijan moskeija (n. 1690), Dositej-museo (1700-luvun puoliväli) ja prinsessa Ljubican (1829–36) koti. Kaupungin keskustan säännöllinen suunnittelu ja rakentaminen ovat peräisin pääasiassa 1800-luvun jälkipuoliskolta ja 1900-luvun alkupuolelta. Tämän ajanjakson eklektiseen tyyliin kuuluvat rakennukset ovat Kansallisteatteri, Vanha palatsi, Terazije-kompleksi ja monia puistoja ja bulevardeja. Vuoden 1945 jälkeen kaupungin keskusta rakennettiin uudelleen (Marxin ja Engelsin aukio), pystytettiin urheilu- ja kauppakomplekseja ja rakennettiin Belgradin teollisuusmessukeskus. 1960-luvulta lähtien Sava-joen vasemmalle rannalle on rakennettu nykyaikaista, avoimesti suunniteltua kompleksia nimeltä Novi Beograd (Uusi Belgrad); se sisältää liittovaltion toimeenpanoneuvoston rakennuksen, opiskelijayhteisön, julkiset ja asuinrakennukset sekä Lenin-bulevardin.

Serbian tiedeakatemia ja Belgradin yliopisto (perustettu vuonna 1863) sijaitsevat Belgradissa. Museoihin kuuluu Kansanmuseo, jossa on historiallisia, arkeologisia ja etnografisia näyttelyitä sekä kansallisia ja ulkomaisia taide-esineitä. nykytaiteen museo; kaupunginmuseo; etnografinen museo; ja Belgradin kaupungin taidegalleria. Siellä on myös eläintarha.

Avala-vuorella, 20 km Belgradista, on muistomerkkejä Tuntemattomalle sotilalle (1934–38, kuvanveistäjä I.Meŝtrović) ja Neuvostoliiton sankareille (Neuvostoliiton armeijan valtuuskunnan jäsenille, jotka kuoli lentokoneen onnettomuudessa vuonna 1964; J. Kratohvilin veistos, 1965).