Tarkoitus: Määritetään, toteutetaanko painehaavan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kun Braden-asteikon kokonaispistemäärä osoittaa, että potilas on vaarassa.

Suunnittelu: Retrospektiivinen kaavion tarkastelu valmistui 20 potilaalle, joilla oli vahvistettu sairaalassa hankittu painehaava (HAPU).

Kohteet ja asetus: Sertifioidun haavanhoitajan vahvistama mukavuusnäyte 20 potilaasta, joilla oli HAPU, valittiin järjestelmällisesti 63 taulukosta. Tutkimusympäristö oli 200 hengen akuuttihoitolaitos Yhdysvaltojen keskilännessä.

Menetelmät: 20 potilaskaaviosta tehtiin takautuva tarkastelu. Kerätyt tiedot sisälsivät päivittäiset Braden Scale -pisteet ja aliasteikot sekä painehaavan ennaltaehkäisevän toimenpiteen riskin (kumulatiiviset Braden Scale -pisteet ≤ 18) ja riskittömät (kumulatiiviset Braden Scale -pisteet > 18) päivää. Tiedot kerättiin sekä ennen painehaavan esiintymistä että sen jälkeen. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden esiintymistä verrattiin riskipäivän ja riskittömän potilaspäivän välillä.

Tulokset: Yhdeksäntoista prosentilla riskivapaista potilaspäivistä havaittiin olevan alemmat asteikot, mikä osoittaa tarpeen kohdennettuihin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Päivä ennen HAPU: n tapahtumista keskimääräinen Braden-asteikon pisteet olivat 13,7 ± 2,8 (keskiarvo ± SD) niille, joille annettiin interventio, ja 18,5 ± 2,3 niille, joille ei annettu interventiota (t = 3,89, P = 0,001). 63 prosenttia riskipotilaista sai jonkin verran toimenpiteitä päivää ennen HAPU: n esiintymistä, kun taas 20% riskittömistä potilaista sai jonkin verran interventiota.

Johtopäätökset: Painehaavan riskinarviointityökalun rutiinikäyttöä pidetään välttämättömänä kattavan painehaavan ehkäisyohjelman kannalta. Ennaltaehkäisevän hoidon suunnittelu Braden-asteikon ala-asteikon mukaan voi olla joissakin tapauksissa tehokkaampaa HAPU: iden ehkäisyssä.