Johdanto: Työn induktiota ollaan tekemässä yhä useammin (15-30% raskauksista). Yleisimpiä käyttöaiheita ovat myöhäinen raskauden preeklampsia, kohdunsisäinen sikiön kasvun hidastuminen (IUGR), hypertensio. Preinduktio nopeuttamalla kohdunkaulan kypsymistä lisää onnistuneen induktion mahdollisuuksia. Esiinduktiossa on mekaanisia ja farmakologisia menetelmiä: Foley-katetrin hygroskooppiset dilataattorit, prostaglandiinigeeli, misoprostoli. Työn esiduktaatiota on useita, ja erot liittyvät ensisijaisesti katetriajan kestoon, amniotomiaan tai oksitosiinin alkuun. Lukuisat esi- ja työvoiman induktiotutkimukset pyrkivät vertailemaan näiden eri menetelmien tehokkuutta. Foley-katetrin tehokkuus arvioidaan yleensä vertaamalla kohdunkaulan kypsyyttä (Bishop-pisteet) ja kohdunkaulan kypsymistä senttimetreinä ennen katetekki-aikaa ennen synnytyksen aloittamista ja ennen syntymien määrää. Oikean menetelmän valitsemiseksi on arvioitava sen turvallisuus äidille ja sikiölle / vastasyntyneelle. Useimpien kirjoittajien mukaan Foley-katetrin käyttö ei aiheuta kohtuun liian suurta stimulaatiota, ei lisää repeämisriskiä tai kohdunsisäistä infektiota eikä vaikuta haitallisesti sikiöön ja vastasyntyneeseen.

Tutkimuksen tarkoitus: Arvioida työn esitäytön tehokkuutta ja turvallisuutta Foley-katetrilla.

Materiaali ja menetelmät: Tutkimukseen osallistui 109 naista, jotka olivat sairaalassa 03.01.2011 – 11.30 .2011, joille tehtiin esivaikutus Foley-katetrilla. Sisältökriteerit olivat: yksi sikiön raskauden pitkittäinen kefaalinen sikiöasento, valmistunut 36 raskausviikkoa sikiön virtsarakko säilynyt, Bishop-pisteet < 5 pistettä. Poissulkemisperusteet olivat: istukan previa, kohdun infektio, selittämätön verenvuoto, epänormaali sikiön syke ja muut syyt emättimeen, kuten sikiön paino yli 4500 g. Streptococcus agalactiaen (GBS) läsnäoloa varten saatiin emätintyynyjä jokaisesta potilaasta. Positiivisen tuloksen tapauksessa perinataalinen antibioottiprofylaksia annettiin ennen katetrin asettamista. Tutkimusryhmä jaettiin pariteetin mukaan kahteen alaryhmään: alkueläin ja monisoluinen. Induktioindikaatiot, raskauden lopettamismenetelmä, raskaus ja sen komplikaatiot arvioitiin. Vastasyntyneiden kunto arvioitiin käyttämällä Apgar-pistemäärää, johto- veren pH: ta ja lapsen syntymäpainoa. Analysoimme kohdunkaulan kypsyyden (Bishop-pisteet) ennen katetrin ja seerumin C-reaktiivisen proteiinin (CRP) lisäämistä ja poistamisen jälkeen ennen ja 20 tuntia sen jälkeen. CRP: tä ei ole tutkittu raskaana olevilla naisilla, joille on diagnosoitu GBS-kolonisaatio. Tuloksia verrattiin alaryhmien välillä. Piispan pistemäärän nousu > 5: een ja toimitus 12 tunnin kuluessa katetrin suunnitellusta poistamisesta raskauden menetelmästä ja oksitosiinin käytöstä riippumatta pidettiin onnistuneena synnytys

Tulokset: Katetrin esiastelu tehtiin 109 raskaana olevalle naiselle, mikä oli 7,87% kaikista osastomme synnytyksistä analysoidun ajanjakson aikana. Potilaan keskimääräinen ikä oli 29,3 +/- 5,35 vuotta, keskimääräinen raskauden kesto 40 raskausviikkoa (+/- 1 viikko 5 päivää), ja alkuparien osuus oli 66,06% kaikista tapauksista. Yleisin indikaatio työvoiman induktioon oli raskauden jälkeinen aika (55,05%), hypertensio ja preeklampsia (16,51%). Seuraavia komplikaatioita havaittiin tutkimusryhmässä katetrin asettamisen jälkeen: 8 (7,34%) tapausta ennenaikaisesta membraanin repeämästä (PROM), mutta mitään niistä ei tapahtunut katetrin asettamisprosessissa. 11 (10,09%) naista oli katetri poistettiin (potilaiden pyynnöstä) kivun ja epämukavuuden tunteen takia ennen aikataulun mukaista aikaa, 2 (1,84%) verenvuototapausta (ensimmäisessä tapauksessa tehtiin keisarileikkaus ja vauva syntyi hyvässä kunnossa, toisessa tapauksessa verenvuoto väheni itsestään). Piispan pistemäärä kasvoi tilastollisesti merkitsevästi koko tutkimusryhmässä ja kahdessa alaryhmässä. Bishop-pistemäärän keskimääräinen kasvu oli 2,68 +/- 1,39 pistettä koko kohortissa (p < 0,005). Onnistuneen synnytyksen jälkeisen pre-induktion osuus oli 69,4%, emättimen syntymien ollessa 66,67% kaikista tapauksista. Lisäksi 30,66% raskaana olevista naisista ei vaatinut oksitosiinin käyttöä. Yleisin keisarileikkauksen käyttöaihe oli uhkaava kohdunsisäinen sikiön tukehtuminen. Ensi-induktion korkeampi hyötysuhde havaittiin usean ryhmän ryhmässä. Havaittu CRP: n nousu (p < 0,005) oli raskaana olevien naisten normaalialueella (< 12 mg / I).Kenelläkään potilaasta ei ollut kliinisiä infektio-oireita. Imeväisten keskimääräinen syntymäpaino oli 3392 +/- 644,72 g, keskimääräinen Apgar-pistemäärä oli 9,5 +/- 0,80 ja keskimääräinen johto veren pH oli 7,3 +/- 0,08.

Päätelmät: Foley-katetri on tehokas menetelmä kohdunkaulan kypsymisen aikaansaamiseksi. Foley-katetri on turvallinen synnytyksen induktiomenetelmä äidin sikiölle ja vastasyntyneelle.