Holodomorin perustiedot
Termi Holodomor (nälkäkuolema, ukrainaksi) viittaa miljoonien ukrainalaisten nälkään vuosina 1932–33 Neuvostoliiton politiikan seurauksena. Holodomorin voidaan nähdä olevan huipentuma kommunistisen puolueen ja Neuvostoliiton hyökkäykseen Ukrainan talonpoikaisuuteen, joka vastusti Neuvostoliiton politiikkaa. Tämä pahoinpitely tapahtui Ukrainan älymystön, kirjailijoiden, taiteilijoiden, uskonnollisten johtajien ja poliittisten jäljettömien pelottelu- ja pidätyskampanjan yhteydessä, joiden nähtiin olevan uhka Neuvostoliiton ideologisille ja valtionrakentamispyrkimyksille.
Vuosina 1917–1921 Ukrainasta tuli hetkeksi itsenäinen maa ja taisteli itsenäisyytensä säilyttämiseksi ennen kuin hän alistui puna-armeijaan ja sisällytettiin Neuvostoliittoon. 1920-luvulla Neuvostoliiton keskusviranomaiset, hakiessaan väestön tukea, antoivat jonkin verran kulttuurista autonomiaa ”alkuperäiskansaksi” kutsutun politiikan kautta.
1920-luvun loppuun mennessä Neuvostoliiton johtaja Joseph Stalin päätti supistaa. Ukrainan kulttuurinen autonomia, tuhansien ukrainalaisten älymystön, kirkon johtajien ja Ukrainan erottamiskykyä tukeneiden kommunistisen puolueen funktionaalien pelottelu, pidätys, vangitseminen ja teloitus.
Samanaikaisesti Stalin määräsi kollektivisoinnin Suurin osa ukrainalaisista, jotka olivat pienimuotoisia tai omavaraisia viljelijöitä, vastustivat. Valtio takavarikoi itsenäisten maanviljelijöiden omaisuuden ja pakotti heidät työskentelemään valtion kollektiivisilla tiloilla. Voimakkaammat viljelijät (omistavat muutaman karjan, esimerkiksi kollektivisoitumista vastustaneet ihmiset leimattiin kulakiksi (rikkaiksi talonpoikiksi) ja julistettiin valtion vihollisiksi, jotka ansaitsivat eliminoinnin luokassa. Tuhansia heitettiin kodeistaan ja karkotettiin.
Vuonna 1932 kommunistinen puolue asetti mahdottoman korkeat kiintiöt Ukrainan kylien viljan määrälle, joka vaadittiin edistämään Neuvostoliiton valtiota. Kun kylät eivät kyenneet täyttämään kiintiöitä, viranomaiset tehostivat rekvisiokampanjaa takavarikoimalla jopa istutukseen varatut siemenet ja perimällä sakkoja lihaan ja perunoihin kiintiöiden täyttämättä jättämisen vuoksi. Erityisryhmät lähetettiin etsimään koteja ja takavarikoivat jopa muita elintarvikkeita. Nälkään nälkäävät maanviljelijät yrittivät lähteä kylistään etsimään ruokaa, mutta Neuvostoliiton viranomaiset antoivat asetuksen, jolla Ukrainan talonpoikia kiellettiin lähtemästä maasta. Tämän seurauksena monet tuhannet viljelijät, jotka olivat onnistuneet poistumaan kylistään, pidätettiin ja lähetettiin takaisin, käytännössä kuolemantuomio. Otettiin käyttöön laki, joka teki muutamien viljavarsien varastamisesta sabotoinnin, josta rangaistaan teloituksella. Joissakin tapauksissa sotilaita lähetettiin vartiotorneihin estämään ihmisiä ottamasta sadonkorjuuta. Vaikka keskusviranomaisille on ilmoitettu Ukrainan ankarista olosuhteista, ne käskivät paikallisia virkamiehiä ryhtymään vielä enemmän kyliin. Miljoonat nälkään, kun Neuvostoliitto myi satoja Ukrainasta ulkomaille.
Neuvostoliitto kielsi voimakkaasti holodomorin tapahtumista. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kommunistinen puolue, salainen poliisi ja hallituksen arkistot, jotka ovat tulleet tutkijoiden saataville, tukevat johtopäätöstä, että nälänhätä johtui Neuvostoliiton valtion politiikasta ja että Neuvostoliiton viranomaiset tehostivat sitä tarkoituksellisesti.