Länsimaisen sivilisaation historia II (Suomi)
31.8.3: Atlantin peruskirja
Atlantin peruskirja asetti tavoitteet sodanjälkeiselle maailmalle ja inspiroi monet kansainvälisistä sopimuksista, jotka muokkaivat maailmaa sen jälkeen, etenkin Yhdistyneet Kansakunnat.
Oppimistavoite
Selitä mitä Atlantin peruskirja lupasi ja kuka sitoutui se
Keskeiset kohdat
- Atlantin peruskirja oli keskeinen poliittinen lausunto, joka julkaistiin 14. elokuuta 1941 ja jossa määriteltiin liittoutuman tavoitteet virkaan – sotamaailma, mukaan lukien kansojen itsemääräämisoikeus sekä kansojen välinen taloudellinen ja sosiaalinen yhteistyö.
- Britannian pääministeri Winston Churchill ja Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt laativat Atlantin peruskirjan Atlantin konferenssissa Placentianlahdella Newfoundlandissa. vuonna 1941.
- Atlantin peruskirjan kannattajat allekirjoittivat YK: n julistuksen 1. tammikuuta 1942; siitä tuli nykyaikaisen Yhdistyneiden Kansakuntien perusta.
- Syyskuussa 1941 pidetyssä puheenvuorossa Churchill totesi, että peruskirjaa oli tarkoitus soveltaa vain Saksan miehityksen alla oleviin valtioihin eikä ihmisiin, jotka olivat osa Britannian imperiumia, lausunto, josta tuli kiistanalainen ja joka johti Gandhin kaltaisten henkilöiden voimakkaaseen työntöön.
Avainsanat
itsemäärääminen Kardinaali periaate modernissa kansainvälisessä oikeudessa siinä todetaan, että valtioilla, jotka perustuvat yhtäläisten oikeuksien ja oikeudenmukaisten yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteen kunnioittamiseen, on oikeus valita vapaasti itsemääräämisoikeutensa ja kansainvälinen poliittinen asemansa puuttumatta siihen. Yhdistyneet Kansakunnat Hallitustenvälinen järjestö kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. Tehoton kansakuntien liiton tilalle järjestö perustettiin 24. lokakuuta 1945 toisen maailmansodan jälkeen estämään uusi tällainen konflikti.
Atlantin peruskirja oli keskeinen poliittinen lausunto, joka julkaistiin 14. elokuuta 1941 ja jossa määriteltiin liittolaisten tavoitteet sodanjälkeiselle maailmalle. Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen johtajat laativat työn ja kaikki toisen maailmansodan liittolaiset vahvistivat sen myöhemmin. Peruskirjassa esitettiin sodan ihanteelliset tavoitteet kahdeksalla pääkohdalla:
- Yhdysvaltojen tai Yhdistyneen kuningaskunnan ei pitänyt hakea alueellisia voittoja;
- alueellisia muutoksia on tehtävä oltava sopusoinnussa asianomaisten ihmisten toiveiden kanssa;
- kaikilla ihmisillä oli oikeus itsemääräämisoikeuteen;
- kaupan esteitä oli tarkoitus alentaa;
- siellä sen oli tarkoitus olla maailmanlaajuinen taloudellinen yhteistyö ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen;
- osallistujat työskentelivät sellaisen maailman puolesta, jossa ei ole tarvetta ja pelkoa;
- osallistujat pyrkivät merien vapauden puolesta;
- Aggressiivisten maiden aseista riisuminen ja sodanjälkeinen yhteinen aseistariisunta.
Atlantin peruskirjan kannattajat allekirjoittivat YK: n julistuksen 1. tammikuuta 1942. ; siitä tuli perusta nykyaikaiselle Yhdistyneille Kansakunnille.
Atlantin peruskirja teki selväksi, että Amerikka tukee Britanniaa sodassa. Sekä Amerikka että Britannia halusivat esittää yhtenäisyytensä, keskinäiset periaatteensa ja toiveensa sodanjälkeisestä maailmasta ja politiikasta, jonka ne sopivat noudattavansa, kun natsit oli voitettu. Perustavoitteena oli keskittyä noudatettavaan rauhaan eikä Yhdysvaltojen erityiseen osallistumiseen ja sotastrategiaan, vaikka Yhdysvaltojen osallistuminen näytti yhä todennäköisemmältä.
Atlantin peruskirjassa asetettiin tavoitteet sodanjälkeiselle maailmalle ja innoitettiin monia kansainväliset sopimukset, jotka muokkaivat maailmaa sen jälkeen. Tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus (GATT), sodanjälkeinen Euroopan siirtomaiden itsenäisyys ja monet muut keskeiset politiikat ovat peräisin Atlantin peruskirjasta.
Vaikutus ja vastatoimet
Ison-Britannian ja Kansainyhteisön yleisö oli iloinen kokousten periaatteista, mutta pettynyt siihen, että Yhdysvallat ei astunut sotaan. Churchill myönsi toivovansa, että Yhdysvallat lopulta päättäisi sitoutua. Siitä huolimatta tunnustus siitä, että kaikilla ihmisillä oli oikeus itsemääräämisoikeuteen, antoi toivoa Ison-Britannian siirtomaiden itsenäisyyden johtajille.
Amerikkalaiset väittivät, että peruskirjassa oli tunnustettava, että sotaa käydään itsensä turvaamiseksi. päättäväisyys. Brittiläiset joutuivat suostumaan näihin tavoitteisiin, mutta syyskuussa 1941 pidetyssä puheenvuorossa Churchill totesi, että peruskirjaa oli tarkoitus soveltaa vain Saksan miehityksen alla oleviin valtioihin, eikä todellakaan niihin, jotka olivat osa Britannian imperiumia.
Churchill hylkäsi sen yleismaailmallisen sovellettavuuden, kun se tuli kohteena olevien kansakuntien, kuten Ison-Britannian, itsemääräämisoikeuteen.Mohandas Gandhi kirjoitti vuonna 1942 presidentti Rooseveltille: ”Uskallan ajatella, että liittolaisten julistus siitä, että liittolaiset taistelevat maailman turvallisuuden varmistamiseksi yksilön vapauden ja demokratian puolesta, kuulostaa ontolta niin kauan kuin Intiaa ja tältä osin Afrikkaa hyödynnetään. Iso-Britannia … ”Roosevelt toisti toistuvasti Intian itsenäisyyden tarpeen Churchillin tietoon, mutta se hylättiin. Gandhi kuitenkin kieltäytyi auttamasta Britannian tai Yhdysvaltojen sotatoimia Saksaa ja Japania vastaan millään tavalla, ja Roosevelt päätti tukea Churchilliä. osallistui jo merkittävästi sotatoimiin lähettämällä yli 2,5 miljoonaa miestä (tuolloin maailman suurin vapaaehtoisjoukko) taistelemaan liittolaisten puolesta, enimmäkseen Länsi-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa.
Akselivallat tulkitsi näitä diplomaattisia sopimuksia potentiaaliseksi liittolaiseksi heitä vastaan. Tokiossa Atlantin peruskirja keräsi tukea Japanin hallituksen militaristeille, jotka vaativat aggressiivisempaa sovellusta särky Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa vastaan.
Brittiläiset pudottivat miljoonia lentolehtisiä Saksan yli lieventääkseen pelkoa rangaistusrauhasta, joka tuhoaisi Saksan valtion. Tekstissä siteerattiin perusoikeuskirjaa arvovaltaisena lausuntona Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen yhteisestä sitoumuksesta ”olla ottamatta vastaan kukistettujen taloudellista syrjintää” ja luvattiin, että ”Saksa ja muut valtiot voivat jälleen saavuttaa kestävän rauhan ja vaurauden”.
Keskustelun silmiinpistävin piirre oli se, että useiden eri mielipiteitä omistaneiden maiden välillä oli tehty sopimus, joka hyväksyi sisäisen politiikan merkityksen kansainvälisen ongelman kannalta. Sopimus osoittautui yhdeksi ensimmäisistä vaiheista kohti Yhdistyneiden Kansakuntien perustamista.
Atlantin peruskirja: Winston Churchillin muokattu kopio Atlantin peruskirjan lopullisesta luonnoksesta.