McMurray-testiä käytetään arvioimaan meniskin kyyneleitä polvessa.

Tausta

Meniski-kyyneleiden havaitsemiseen käytettävät kliiniset testit tarjoavat vaihtelevia diagnostisia parametreja, mukaan lukien herkkyys ja spesifisyys. MRI: tä pidetään tarkimpana diagnostisena välineenä meniskivaurioiden havaitsemiseksi, kun taas artroskopiaa pidetään laajalti kultastandardina 1. Meniskipatologian testaamiseen käytettävissä olevista fyysisistä tutkimuksista McMurray-testin uskotaan olevan kliinisimmin käytetty 2. Toisessa tutkimuksessa todettiin, että Thessalian testin ja McMurray-testin yhdistäminen parantaa diagnostiikkatarkkuutta 3, kun taas toisessa tutkimuksessa todettiin, että näiden testien yhdistäminen ei tuota parantunutta diagnostista tarkkuutta 4.

Menettely

Potilas makaa makuuasennossa tutkija tarjoaa varus- ja valgus-stressin potilaan polven sisäisen ja ulkoisen pyörimisen lisäksi passiivisen jatkeen aikana. 4,5:

• tutkija pitää polvea ja taputtaa nivellinjan yhdellä kädellä, peukalo toisella puolella ja toisella sormella
• toinen käsi pitää pohjaa potilaan jalka ja toimii raajan tukena ja tarjoaa tarvittavan liikkeen alueen läpi
• maksimaalisesta taipumisesta lähtien polvi jatkuu passiivisesti sääriluun sisäisellä kiertymisellä ja varus-stressillä
• polvi palautetaan maksimaaliseen taipumiseen ja laajennetaan sitten passiivisesti uudelleen, tällä kertaa sääriluun ja kiertohäiriön ulkoisella kiertymisellä

Sisäinen kiertymä + varusjännitys = lateraalinen meniski

Ulkoinen kierto + valgus-stressi = mediaalinen meniski

Testi on positiivinen, jos kipu lisääntyy, lukittuu tai napsahtaa, mikä voi viitata meniskin vaarantumiseen.

Todisteet

Diagnostiikkatarkkuutta, herkkyyttä ja spesifisyyttä koskevat tutkimukset ovat osoittaneet vaihtelevia arvoja. Äskettäisessä järjestelmällisessä katsauksessa diagnostiikkatarkkuus oli välillä 56 – 84%. , Vastaavasti 94% ja 86% 6. Positiivisen todennäköisyyden suhde mediaalisiin ja lateraalisiin meniskin kyyneleisiin oli vastaavasti 8 ja 5.

Historia ja etymologia

Testi kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 1940 kirjoittanut ortopedikirurgi Thomas Porter McMurray 7. Alkuperäistä testiä on hieman muutettu lisäämällä varus- ja valgus-stressiä 8.