Miksi Trump ' Golanin kukkuloiden tunnustaminen Israelin alueeksi on tärkeää
Israelin hallituksen painostukseen vastauksena presidentti Donald Trump on Twitterissä ilmoittanut, että hänen hallintonsa on valmis tunnustamaan Israelin itsemääräämisoikeuden Golanin kukkuloilla.
Tämä asennonmuutos erittäin kiistanalaisella ja strategisesti arvokkaalla alueella Israelin ja Syyrian välillä on tullut erilaisten arabien ja israelilaisten konfliktien eri osapuolten mielihyvällä, paheksuttavalla ja välinpitämättömällä tavalla. – kohtelemaan Jerusalemia Israelin pääkaupungina.
Tutkijana, joka opettaa ja kirjoittaa Lähi-idästä ja kirjoittaa parhaillaan kirjaa arabien ja israelilaisten konflikteista, voin asettaa Trumpin hallinnon kiistanalaisen päätöksen historialliseen ja oikeudelliseen kontekstiin.
Arabien ja Israelin konflikti
Israel takavarikoi viisi aluetta kolmesta maasta vuoden 1967 sodan aikana: Gazan alue ja Siinain niemimaa Egyptistä, Itä-Jerusalem ja Länsiranta Jordaniasta sekä Syyrian Golan Heights. YK: n turvallisuusneuvosto vastasi antamalla niin sanotun ”rauhan maaksi” päätöslauselman eli päätöslauselman 242, jossa Israel kuvasi miehitettyjen alueiden vaihtamista rauhaan ja ympäröivien arabimaiden tunnustamiseen.Kaikki YK: n turvallisuusneuvoston jäsenet hyväksyivät päätöslauselman, mukaan lukien Yhdysvalloissa.
Ennen vuoden 1967 sotaa noin 150 000 syyrialaista asui Golanin kukkulalla, mutta monet joutuivat konfliktin seurauksena. Nykyään alueella asuu noin 25 000 druze-arabia, jotka näkevät itsensä ylivoimaisesti Syyrian kansalaiset ja noin 20 000 juutalaista uudisasukasta, jotka tunnistavat itsensä israelilaisiksi. Alueen asukkaiden, jotka kaikki ovat olleet oikeutettuja kansalaisuuteen vuodesta 1981, asemaa ei tällä hetkellä muuteta.
Sodan lopussa konfliktin molemmat osapuolet olivat eri mieltä siitä, kenen pitäisi toimia ensin. Arabivaltiot kieltäytyivät neuvotteluista, kunnes Israel vetäytyi miehitetyiltä alueilta, kun taas Israel kieltäytyi vetäytymästä, kunnes arabivaltiot neuvottelivat rauhansopimuksen. Tämän seurauksena Israel jatkoi viiden alueen miehittämistä ja rakensi niille siirtokuntia pian sodan päättymisen jälkeen.
Vuonna 1973 Egypti ja Syyria aloittivat sodan Israelia vastaan etenemällä Siinain niemimaalle ja Golanin kukkuloille yrittäessään valloittaa miehitetyt alueet. Amerikkalaisen avun avulla Israel onnistui säilyttämään hallinnan alueella.
Konfliktin lopussa Yhdysvallat välitti Israelin, Egyptin ja Syyrian välisiä neuvotteluja pyrkiessään ratkaisemaan jatkuvat alueelliset kiistat. Myöhemmin Camp David Accords palautti virallisesti Siinain niemimaan Egyptille vastineeksi rauhasta päätöslauselman 242 mukaisesti. Mutta loput neljä aluetta, mukaan lukien Golanin kukkulat, pysyivät Israelin hallinnassa.
Vuonna 1981 Israelin hallitus ilmoitti liittävänsä Itä-Jerusalemin ja Golanin kukkulat laajentamalla pysyvästi omia rajojaan koskemaan kahta kaapattua aluetta. Vastauksena YK: n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman 497, jossa tuomittiin Syyrian alueen annektio julistamalla se kansainvälisen oikeuden rikkomukseksi.
Israel ja Syyria ovat käyneet useita neuvottelukierroksia Golanin kukkulasta, mukaan lukien salaiset neuvottelut jo vuonna 2010, jotka olisivat johtaneet Israelin täydelliseen vetäytymiseen. Syyrian sisällissodan alku vuonna 2011 lyhensi nuo neuvottelut.
Siitä huolimatta Syyria vaatii edelleen Golanin kukkulan täydellistä palauttamista. Mikään muu maa ei ole toistaiseksi tunnustanut Israelin vaatimuksia alueelle.
Strateginen voimavara
Koko alue on noin 40 mailia pohjoisesta etelään ja keskimäärin 12 mailia idästä länteen. Huolimatta siitä, että Golan Heights on suunnilleen samankokoinen kuin Jacksonville, Florida, se on strategisesti arvokas korkealla tasanko, josta on näkymät Syyriaan ja Jordanian laaksoon. Sitä pidetään sotilaallisesti merkittävänä sekä Syyrialle että Israelille, ja Israel pitää aluetta myös ”puskurivyöhykkeenä”, joka myötävaikuttaa alueen itsepuolustukseen.
Sotilaallisen arvonsa lisäksi Golanin kukkulat ovat myös strateginen voimavara sen vesivarojen ja hedelmällisen maan takia. Alueella on Jordan-joen valuma-allas, Tiberias-järvi, Yarmuk-joki ja maanalaiset pohjavedet. Israel ottaa kolmanneksen vedestään Golanin kukkuloilta. Golanin vesivarojen hallinta on korvaamatonta.
Golanin kukkuloilla voi olla myös öljyä. Tutkimusporaus viittaa siihen, että alueen säiliöt voisivat tuottaa miljardeja tynnyreitä.
Poliittiset laskelmat
Trump on suosittu Israelissa, varsinkin kun hän on tunnustanut Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi ja siirtänyt siellä olevan Yhdysvaltain suurlähetystön Tel. Aviv. Pääministeri Benjamin Netanyahu käyttää tällä hetkellä Yhdysvaltain presidentin valokuvia uudelleenvalintakampanjajulisteissaan tämän hyödyntämiseksi.
Itse asiassa jotkut analyytikot ja toimittajat ovat ehdottaneet, että ilmoituksen ajoitus oli laskettu poliittisesti vahvistaa Netanyahun kampanjaa tulevissa Israelin vaaleissa 9. huhtikuuta.
Odotan, että päätös tunnustaa Israelin suvereniteetti Golanin kukkuloilla kohtaa samoja vaikeuksia, jotka kärsivät Trumpin hallinnon muutoksesta Jerusalemin politiikassa. kahdesta syystä.
Ensinnäkin se kääntää vuosikymmenien jatkuvan Yhdysvaltojen politiikan, joka vaati alueellista tunnustamista suorien neuvottelujen seurauksena yksipuolisten julistusten sijaan. Toiseksi se on ristiriidassa kansainvälisen oikeuden kanssa, joka ei tunnusta Israelin suvereniteettia vuoden 1967 sodan aikana miehitetyillä alueilla.
On selvää, että Trumpin liike on pikemminkin symbolinen kuin laillinen ele. Mutta kun otetaan huomioon Amerikan globaalin vaikutusvallan ulottuvuudet, Yhdysvaltojen tunnustaminen voi antaa jonkinlaisen legitimiteetin Israelin kiistanalaiselle annektiopolitiikalle.
Ja uskon, että Trumpin lähestymistapa kiistanalaisiin kysymyksiin arabien ja israelilaisten konfliktissa heikentää edelleen Yhdysvaltojen hallituksen vaatimusta olla rehellinen välittäjä. Mielestäni se tekee Lähi-idän rauhasta epätodennäköisemmän.