Japanin hallitus on perustuslaillinen monarkia, jossa keisarin valta rajoittuu pääasiassa seremoniallisiin tehtäviin. Hallituksella on kolme haaraa: toimeenpano, lainsäätäjä ja oikeuslaitos. Keisari on valtionpäämies ja keisarillinen perhe. Hänen asemansa ei vaikuta millään tavalla hallituksen toimintaan. Pääministeri on siis hallituksen päämies. Japanin perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1947, eikä sitä ole muutettu sen voimaantulon jälkeen.

Japanin hallituksen toimeenpanovalta

Japanin hallituksen toimeenpanovalta koostuu pääministeristä ja ministerikabinetista. Pääministeri on sekä toimeenpanovallan että hallituksen päällikkö. Lainsäätäjä nimittää hänet palvelukseen neljäksi vuodeksi. Hän vastaa toimeenpanovallan toiminnan valvonnasta ja valvonnasta ja on myös Japanin itsepuolustusvoimien päällikkö. Hän esittelee lakiesityksen lainsäätäjälle, allekirjoittaa lait ja voi julistaa hätätilan.

Kabinetissa on valtioministerit, jotka pääministeri nimittää tai erottaa. Lain mukaan näiden ministereiden lukumäärän ei tulisi ylittää neljätoista, ja se voi nousta poikkeuksellisissa olosuhteissa vain yhdeksääntoista. Hallitus voi erota, jos valtiopäivät ” s Edustajainhuone äänesti epäluottamuslauseketta tai jos pääministerin virka on avoin. Se vastaa valtion asioiden hoitamisesta, ulkoasiain hoitamisesta, sopimusten tekemisestä, julkishallinnon hallinnoinnista ja talousarvion laatimisesta.

Japanin hallituksen lainsäädännöllinen osasto

Lainsäädäntöhaara on kansallinen ruokavalio. Se on kaksikamarinen elin, joka koostuu Edustajainhuone ja neuvoston jäsen s. Perustuslaki tukee sitä valtionvallan korkeimpana elimenä ja maan ainoana lainsäätäjänä. Sen tehtäviin kuuluu lakien valmistelu, valtion talousarvion hyväksyminen, sopimusten tekeminen ja pääministerin valinta. Se voi myös muuttaa perustuslakia laatimalla muutokset ja esittämällä ne kansan hyväksyttäviksi. Talot voivat suorittaa hallitusta koskevia tutkimuksia, vaatia todistajien läsnäoloa, tuottaa muistiinpanoja ja pyytää pääministeriä ja muita ministereitä antamaan selityksiä valtion asioista.

Japanin oikeuslaitos

Japanin hallituksen oikeuslaitokseen kuuluvat korkein oikeus, ylemmät tuomioistuimet, käräjäoikeudet, perheoikeudet ja yleiset tuomioistuimet. Se on riippumaton lainsäätäjästä ja toimeenpanovallasta. Korkeimman oikeuden tuomari voidaan erottaa kansanäänestyksellä, joka järjestetään edustajainhuoneen jäsenten vaaleissa, ja sen jälkeen ensimmäiset kymmenen vuoden välein pidettävät yleiset vaalit raukeavat sen jälkeen. Keisari nimittää ylituomarin, kun taas hallitus nimittää muut tuomioistuimen tuomarit keisarin läsnä ollessa.

Japanin paikallishallinto

Japanilla on 47 hallinnollista jakoa, joihin kuuluu yksi pääkaupunkiseutu, kaksi kaupunkien prefektuuria, 43 maaseudun prefektuuria ja yksi piiri. Tärkeimmät kaupungit on jaettu osastoihin, jotka sitten jaetaan edelleen kaupunkeihin, maakunniksi ja maakunniksi. Jokaisella alueella on sen pormestari ja edustajakokous. Kylät ovat pienimpiä yksiköitä, ja niiden pormestarit palvelevat neljä vuotta. Jokaisella lainkäyttöalueella on kuvernööri tai pormestari kunnissa. Paikallishallinnossa vallanjako on erilainen, ja edustajakokous voi erottaa kabinetin epäluottamuslauseella ja antaa lakeja, joita kutsutaan paikallisiksi asetuksiksi tai asetuksiksi. Kunnilla on myös muita valiokuntia, kuten koululautakunnat, henkilöstövaliokunnat ja tarkastusvaliokunnat.

Vaalit Japanissa

Japanissa järjestetään neljän vuoden välein edustajainhuoneen vaalit kolme tyyppiä, vaalit edustajainhuoneen parlamentti pidetään joka kolmas vuosi, ja paikallisvaalit järjestetään joka neljäs vuosi prefabeissa ja paikallisissa hallituksissa. Vaalihallituksen keskusvaliokunta valvoo maan vaaleja eri tasoilla toimivien komiteoiden kautta. Henkilön on oltava vähintään 25-vuotias, jotta hän voi edustajainhuoneen kotipaikalle, ja 30-vuotias, jotta hän voisi olla edustajainhuoneen kotipaikka. neuvonantajat.

Japanin perustuslain rooli

Japanin perustuslain 9 §: n mukaan maalla ei ole virallista sotilaallista voimaa, mutta sillä on Japanin itsehallinto. Puolustusvoimat, joka on jatkoa poliisivoimille. He ovat vastuussa alueellisesta puolustuksesta ja heidät voidaan sijoittaa maasta YK: n rauhanturvaamiseen. Japanin perustuslaki hallitsee hallituksen toimintaa ja toimivaltaa. Siinä määrätään vallanjaosta kolmen haaran välillä.Se vahvistaa seremoniallisen roolin nimittää pääministeri ja ylituomari, kutsua koolle ruokavalion ja myöntää valtion kunniamerkkejä. Siinä määrätään myös, että hallitus ei voi ylläpitää asevoimia aggressiotarkoituksiin. Poliisin palvelut ovat kansallisen yleisen turvallisuuden toimikunnan alaisuudessa, jonka päällikkö on kabinettiministeri. Tämä elin on vastuussa prefektuurien erillisten joukkojen valvonnasta, vartioinnista, ohjaamisesta ja koordinoinnista yleisen turvallisuuden komission valvonnassa.