Oletko koskaan miettinyt mitä kieltä Jeesus puhui?

Katsotaanpa tarkemmin.

Mitä kieliä puhuttiin ensimmäisen vuosisadan Palestiinassa?

Ennen kuin voimme tunnistaa, mitä kieliä Jeesus puhui , meidän on tiedettävä, mitä kieliä puhuttiin ensimmäisen vuosisadan Palestiinassa.

Tässä ovat kolme kieltä:

1. aramea oli puhuttu laajalti babylonialaisen pakkosiirtolaisuuden jälkeen.
2. Aleksanteri Suuren hyökkäyksen jälkeen kreikkalaista oli puhuttu monissa yhteisöissä.
3. Heprealainen Raamattu – Jeesuksen aikojen Raamattu – kirjoitettiin ja tutkittiin hepreaksi (kuten nimestä voi päätellä). .

Jokaisella kielellä oli oma tehtävänsä. Joitakin käytettiin vain kirjoittamiseen, kun taas toisia käytettiin puhumiseen tavallisessa keskustelussa. Jos harjoittaisit liiketapahtumia tai kansainvälistä kauppaa, käyttäisit todennäköisesti muita kieliä.

Entä Jeesus?

Jos haluat löytää kielen, jota Jeesus puhui, meidän on tutkittava kolme eniten ensimmäisen vuosisadan Palestiinasta löytyneet yleiset kielet: kreikka, heprea ja aramea. Etsimme vihjeitä siitä, kuka puhui jokaista kieltä – ja katsomme, mitkä kielet Jeesus osasi.

Kuka puhui kreikkaa?

Kreikkaa oli puhuttu Palestiinassa vuosisatojen ajan ennen Jeesuksen aikaa.

Itse asiassa Israelissa oli kreikkalaisia jo varhaisessa vaiheessa 8. vuosisadalla eKr. ja kreikkalaisia keramiikkatuotteita on löydetty kuudennelta vuosisadalta eKr. Galileassa, alueella, jossa Jeesus vietti suurimman osan elämästään ja palvelustaan, kreikkaa puhuttiin Beit She ”anissa (Scythopolis) ja muissa Dekapoliksen kaupungeissa. Se puhuttiin myös Sepphorisissa, lähellä Nazarethia.

Jopa Galilean alueilla, joilla kreikkalaiset kulttuurit eivät dominoineet, kuten Kapernaum, Kreikan vaikutus tuntui silti. Tämä johtuu siitä, että Galilean alue oli kaupan reiteillä Damaskokseen ja muualle. Kreikka kansainvälisen kaupan ja kaupan kielenä. , puhuivat alueen läpi matkustavat henkilöt.

Lisäksi, vaikka useimmat Galilean juutalaiset vastustivat kiivaasti hellenismin vaikutusta, valitut juutalaisyhteisöt, etenkin etelässä, ympäröivillä alueilla puhuivat edelleen kreikkaa Jerusalem ja Juudea.

Kreikkaa puhuttiin useammin näillä alueilla, koska palannut juutalainen diaspora kreikkakielisiltä alueilta toi kielen mukanaan Jerusalemiin. Monet heistä tulivat Aleksandriasta, Egyptistä, joka myös valloitti alueen kreikkalaiset ja edelleen raskas 2

Sama pätee muihin Rooman valtakunnan ympärillä oleviin alueisiin. Palattuaan kotimaahansa he toivat mukanaan kielensä – ei enää hepreaksi, vaan kreikaksi. Itse asiassa on mahdollista, että jopa 20% Jerusalemin juutalaisista puhui kreikkaa.3

Raamatun todisteet

Sillä välin Jeesus seisoi kuvernöörin edessä, ja kuvernööri kysyi häneltä: ”Oletko juutalaisten kuningas?”

”Olet sanonut niin”, Jeesus vastasi.

Kun hän ylipapit ja vanhimmat syyttivät häntä, hän ei vastannut. Sitten Pilatus kysyi häneltä: ”Etkö kuule todistusta, jonka he antavat sinua vastaan?” Mutta Jeesus ei vastannut edes yhteen syytteeseen – kuvernöörin suurelle hämmästykselle.

Näin tiedämme, että Pilatus puhui kreikaksi. Hänen ensimmäinen kielensä oli latina. Tiedämme tämän, koska hän oli Rooman virkamies. Tässä jakeessa mainitut ihmiset – ylipapit, vanhimmat ja yleisö, joka kuunteli – eivät kuitenkaan olisi puhuneet latinaa. Jos Pilatus puhuisi heidän kanssaan Hän ei tietenkään puhunut latinaa.

Niistä kielistä, joita he saattavat tuntea – hepreaksi, arameaksi ja kreikaksi – Pilatus ei olisi pystynyt puhumaan hepreaa, ja todennäköisesti olisi tiennyt kreikkaa pitkälle. parempi kuin aramea. Kreikka on siis todennäköisin ehdokas kielelle, jonka hän puhui tässä puheessaan muulle kuin roomalaiselle yleisölle.

Josephuksen todisteet

On myös merkittävää Todiste siitä, että kreikka, vaikka se tunnetaan toissijaisena kielenä, ei ollut Jeesuksen aikojen ensisijainen tai ymmärretty kieli.Tämä todiste on peräisin Josephusilta, joka on Koulutettu juutalainen ja pappi.

Kirjoituksissaan Josephus kertoo usein, että kreikka ei ollut hänen alkuperäinen kielensä. Esimerkiksi, vaikka hän käänsi teoksensa kreikaksi ja tarvitsi apua siihen. Juutalaisten sodissa hän kirjoittaa:

Olen ehdottanut itselleni Rooman hallituksessa elävien kaltaisten puolesta. käännä nuo kirjat kreikan kielelle, jonka aiemmin kirjoitin maamme kielellä ja lähetin Ylä-Barbaareille; Minä, Joseph, Matthiasin poika, syntyin hepreaksi, myös pappina, ja joka aluksi taisteli itse roomalaisia vastaan ja joutui olemaan läsnä sen jälkeen, mitä myöhemmin tehtiin,.4

Ja muinaismuodoissa hän kirjoittaa myös:

Niille, jotka oma kansani myöntää vapaasti, että ylitän ne huomattavasti juutalaisille kuuluvassa oppimisessa. Olen myös nähnyt paljon vaivaa saadakseni kreikkalaisten oppimisen ja ymmärtääkseni kreikkalaisen kielen elementit, vaikka olen niin kauan tottunut itseäni puhumaan omaa kieltämme, etten voi puhua kreikkaa riittävän tarkasti. . . 5

Harold Hoehner toteaa, että jopa ”Josephus, jolla oli koulutusmahdollisuuksia, kirjoitti Bellum Judaicuminsa aramean kielellä ja käänsi sen myöhemmin kreikaksi Rooman hallinnon alaiset; tämän hän teki avustajien avulla, koska hänen kreikkatuntemuksensa oli riittämätön. ”6

Tästä voimme päätellä, että kreikka ei ollut useimpien ensimmäisen vuosisadan juutalaisten ensimmäinen kieli. Sitä olisi puhuttu vain Jerusalemin diasporan keskuudessa, kansainväliseen kauppaan osallistuvien keskuudessa ja yläluokan ja koulutettujen keskuudessa – kuten Josephus. Ja niistä, jotka ymmärsivät kreikkaa – jälleen, kuten Josephus -, se oli usein vain toisena kielenä.

Puhuiko Jeesus kreikkaa?

Jeesus tiesi todennäköisesti tarpeeksi kreikkaa ymmärtääkseen sen, mutta hän ei olisi puhunut sitä äidinkielenä. Hän ei myöskään halunnut älä ole käyttänyt sitä päivittäisessä keskustelussaan tai opettanut väkijoukkoja kreikaksi.

Entä heprea?

Hepreaa puhuttiin varmasti ensimmäisen vuosisadan Palestiinassa. Avainkysymykset ovat: 1) kenen toimesta ja 2) kuinka paljon?

Tiedämme, että suurin osa uskonnollisista asiakirjoista kirjoitettiin hepreaksi babylonialaisen pakkosiirtolaisuuden jälkeen. Suurin osa Qumran-yhteisön asiakirjoista – mukaan lukien lähes kaikki Kuolleenmeren kääröt – on kirjoitettu hepreaksi. Paljon deutero-kanonista kirjallisuutta on myös hepreaksi, mukaan lukien 1 Maccabees ja Ecclesiasticus. Shmuel Safrai on todennut, että ”kaikki temppelissä olevat kirjoitukset” on kirjoitettu hepreaksi.7

Pelkästään tämä ei kerro meille, että hepreaa puhuttiin, vaan vain kertoo meille, että se on kirjoitettu.

Useat Bar-Kokhba-kapinan asiakirjat osoittavat kuitenkin joitain todisteita slangitermeistä, lyhenteistä ja ”jokapäiväisen puheen muista ominaisuuksista”. 8 Vaikuttaa siis siltä, että puhuttiin myös hepreaa.

todisteet heprean kielestä eläväksi, puhutuksi kieleksi tulevat jälleen Josephuksesta. Vuonna 69 jKr. Roomalaisten lähestyessä Jerusalemia Titus pyysi Josephusta toimittamaan viestin Johannekselle Giscalasta, joka oli aiemmin valloittanut kaupungin. Josephus toimitti tämän viestin hepreaksi.

Olemme jo nähneet, että Josephus oli pappi, joten ei ole mikään yllätys, että hän tunsi heprean. Mutta hänen valintansa käyttää hepreaa tällä julkisella tavalla on kertova. Josephus kirjoittaa (kolmannessa persoonassa):

Tämän jälkeen Josephus seisoi paikassa, jossa hänet saattoi kuulla, ei pelkästään Johannes, vaan monia muita, ja ilmoitti sitten heille, mitä Caesar oli antanut hänelle vastuulla, ja tämän heprean kielellä. 9

Vaikuttaa siltä, että sukupolvi jälkeen Jeesus, hepreaksi ymmärrettiin vielä tarpeeksi laajasti, että Josephus ei vain osannut puhua sitä, mutta hän pystyi tekemään sen tietäen, että suuri joukko ymmärtäisi hänet.

heprea Galileassa

Olemme nähneet sen Hepreaa ymmärrettiin Qumran-yhteisön keskuudessa ja monet Jerusalemissa. Entä Galileassa?

Raamatun ulkopuolinen rabbiininen kirjallisuus todistaa galilealaisesta murteesta. Safrai toteaa:

Rabiinikirjallisuudessa on todettu, että juutalaiset säilyttivät Tooran tutkijoiden opetukset, koska he olivat varovaisia kielensä käytössä, Galilealaiset, jotka eivät olleet niin varovaisia puheessaan, eivät kuitenkaan säilyttäneet oppimistaan (b. Eruv. 53a – b; y Ber. 4d, et ai.). Vaikka tämän sanan katsotaan joskus olevan todiste aramean hallitsevuudesta heprean kielellä. . . se viittaa oikeastaan vain juutalaisten tunteeseen, jonka mukaan galilealaiset lausuivat väärin suolen kirjaimet ח ja צ ja pudottivat heikot kirjaimet א ja ה. 10

Oliko tämä erillinen aramean-galilean murre vai heprean-galilean murre? Emme voi olla varmoja, mutta murre mainitaan kahdesti evankeliumeissa:

1. Ensimmäinen kertomus erillisestä Galilean heprealaisesta murteesta löytyy tarinasta Pietarin Jeesuksen kieltämisestä. Jerusalemin ylipapin pihalla sivulliset havaitsevat yhtäläisyyksiä Jeesuksen ja Pietarin aksentissa. Matteuksen kertomus kertoo meille, että ”siellä seisovat menivät Pietarin luo ja sanoivat:” Sinä olet varmasti yksi heistä; korostuksesi antaa sinut pois. ”(Matteus 26:73).Markus ja Luukas, sivulliset sanovat ”olet varmasti yksi heistä, sillä sinä olet galilealainen” (Markus 14:70).
2. Toinen kertomus löytyy Apostolien tekojen 2: 7: stä, kun Helluntaina Jeesuksen seuraajat tunnistettiin galilealaisiksi aksenttinsa mukaan: ”Kuultuaan tämän äänen joukko kokoontui hämmentyneenä, koska kukin kuuli oman kielensä puhuvan. Hämmästyneinä he kysyivät: ”Eivätkö kaikki nämä puhu galilealaisia?”

Jos tämä oli heprean murre, se ei ollut yleistä eikä se ollut murre. puhutaan Jerusalemissa.

Tapahtui tapaus, Jeesus todennäköisesti puhui hepreaa, mutta kuten kreikka, ei hänen äidinkielenään.

Tulemme selvittämään, miten ja miten kun hän on saattanut puhua hepreaa hetkessä. Mutta ensin tutkitaan ensimmäisen vuosisadan Palestiinan aramea.

Puhuiko Jeesus aramea?

Tutkijoiden keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että Aramea oli ensi vuosisadan Palestiinan juutalaisten ensisijainen kieli.

Suurin osa juutalaisista puhui sitä. Jeesus puhui sen.

Tämä on ollut yleisesti hyväksytty näkemys vuodesta 1845, jolloin saksalainen rabbi Abraham Geiger osoitti, että jopa ensimmäisen vuosisadan juutalaiset rabbit olisivat puhuneet aramea. Hän väitti vakuuttavasti, että ensimmäisestä vuosisadasta peräisin oleva heprea (Mishnaic Hebrew) toimi vain kirjoitettuna kielenä, ei elävänä, puhettuna kielenä.

Vaikka Geigerin väitöskirjaa on kyseenalaistettu, muutettu ja pehmennetty vuosien varrella , hänen yleinen väitteensä on edelleen yleisesti hyväksytty. Suurin osa sydämessä asuvista juutalaisista puhui aramea; melkein kukaan ei puhunut hepreaa.

Useimmista tutkijoista on kaksi syytä, joiden mukaan aramea oli Jeesuksen aikojen ensisijainen kieli – ja kieli, jota Jeesus puhui:

1. Ylivoimainen enemmistö asiakirjoista ja aikakaudelta palautetut kirjoitukset ovat aramea. Vaikka asiakirjoja on olemassa kreikaksi, hepreaksi, latinaksi ja muille kielille, ne ovat vähemmistö. Ja vaikka monet uskonnolliset tekstit ovat hepreaksi (esimerkiksi Kuolleenmeren kääröistä, 15% aramea, 3% kreikaksi ja loput hepreaksi), useimmat ei-uskonnolliset tekstit – sopimukset, laskut, omistusvaatimukset ja muun tyyppinen tavallinen viestintä – ovat aramea. Lisäksi löydetyistä heprealaisista kirjoituksista melkein kaikki on löydetty Jerusalemista ja sen läheltä ja Juudean erämaasta – ja käytännössä yhtään ei löydy Galileasta. Jos hepreaa puhuttiin säännöllisesti tavallisessa keskustelussa, sitä tukevia kirjallisia todisteita on vähän.
2. Toinen, ja ehkä vakuuttavin todiste aramean ensisijaisuudesta on, että heprealaisia kirjoituksia käännettiin arameaksi. Pyhien kirjoitusten kääntämiselle voi olla monia syitä, mutta todennäköisin on yksinkertaisin: useimmat tavalliset ihmiset eivät enää ymmärtäneet kirjoituksia hepreaksi.

Tämä ei tarkoita hepreaa ei puhuttu. Olemme nähneet edellä, että se oli.

Se tarkoittaa vain tapauksia, joissa hepreaa puhuttiin, poikkeus, ei sääntö.

John Poirier toteaa, että ”kontekstit, joissa hepreaksi puhuttiin edelleen ”olivat” paikallisia joko maantieteellisesti (ts. Juudean kukkuloilla), ammatillisesti (eli pappien ja viisaiden keskuudessa) tai lahkolaisittain (ts. kumranilaisten keskuudessa). ”11

Heprean kielen lasku

Kuinka heprean asema kehittyi sen käytöstä Israelin hallitsevana kielenä kuudennella vuosisadalla eKr. Erittäin lokalisoiduksi kieleksi, joka kirjoitettiin ja puhuttiin vain hyvin erityisissä yhteyksissä ensimmäisen kerran? vuosisadalla jKr. Kuinka aramean kieli tuli korvaamaan se?

Babylonian pakkosiirtolaisuuden jälkeen heprean kieltä ”alettiin ideologisoida, joten sen käyttö ei enää ollut välinpitämätön asia, vaan se sai symbolisen painon ja sosiaalisen merkityksen. . ”” Siitä tuli ”kieli, jonka edustus symboloi juutalaista kansallisuutta.” merkitys juutalaisuuden symbolina. ”13

Kun aramea kielsi heprean, se siirtyi elävästä, puhetusta kielestä kieleksi, jota käytettiin ensin uskonnon ja liturgian yhteydessä ja toiseksi sen symbolisen merkityksen vuoksi – mutta useimmat ihmiset eivät käyttäneet sitä tavallisessa keskustelussa.

Mutta entä Jeesus?

Olemme oppineet, että hän todennäköisesti puhui sen, mutta emme tiedä kuinka paljon. Oliko hän melkein kaksikielinen, puhuen aramea ja hepreaa vuorotellen? Tai, kuten muiden aikakautensa, hänen hepreankielensä oli harvinaista ja lokalisoitua?

Tähän vastaamiseksi meidän on tiedettävä kaksi asiaa:

1. Jeesuksen koulutus. Jos hän oli koulutettu ja lukutaitoinen, hän todennäköisesti tunsi heprean hyvin ja ehkä puhui sitä.
2. Kuuntelijoiden ymmärrysaste. Vaikka Jeesus osaisi hepreaa, hän ei olisi puhunut sitä, jos se tarkoittaisi muita – opetuslapset, fariseukset, hänen opettamiaan väkijoukkoja – eivät voineet ymmärtää häntä.

Otetaan tämä huomioon ottaen katsaus koulutukseen ja lukutaitoon ensimmäisen vuosisadan Galileassa.

Kuinka koulutettu Jeesus oli?

Emme tiedä varmasti, mutta voimme arvata hyvin ymmärtämällä hänen Galilean kielensä.

Tiedämme, että Galileassa oli verrattain suuri osa lukutaitoisia, koulutettuja tutkijoita. Galilean juutalaiset tunsivat lain hyvin. He lukivat sen, keskustelivat siitä ja keskustelivat siitä.

Shmuel Safrai listaa juutalaiset viisaat, jotka tulivat Galileasta ennen 70 jKr:

Ennen kuin hän tuli Jerusalemiin, R. Johanan ben Zakkai asui Arabassa (= Gabara) Ala-Galileassa ja hänen koulussaan oli R. Hanina ben Dosa, joka oli myös tuon kaupungin kotoisin. Juuri ennen temppelin tuhoutumista ja sen jälkeen kuulemme Galilean viisaista, kuten Abbe Jose Holikufri Tibeonista ja R. Zadok samasta paikasta. R. Halaphtalla ja R. Hananiah ben Teradyonilla oli upeat lain tuomioistuimet, joista ensimmäinen oli Sepphorisissa ja toinen Sikninissä. Myös Galilean yhteiskunnalliset ja uskonnolliset liikkeet ja niiden tavat, joita perinne ylisti, liittyvät epäilemättä Galilean keskiraskaisten koulujen kanssa tavalla tai toisella.14

Kuinka Jeesus sopi tähän oppimisperinteeseen? David Flusser kirjoittaa:

Josephus identifioi Jeesuksen juutalaisten viisaiden kanssa. Kreikkalaisella sanalla ’viisas’ on yhteinen juuret kreikkalaisen sanan ’sophist’ kanssa, termillä, jolla ei silloin ollut negatiivista merkitystä. Muualla Josephus viittaa kahteen erinomaiseen juutalaiseen viisaaseen sofisteina, ja hän käytti tätä otsikkoa säännöllisesti nimittämään merkittäviä juutalaisia viisaita. Kreikkalainen kirjailija Lucian Samosatasta (syntynyt noin 120 ja kuollut 190 jKr.) Viittaa vastaavasti Jeesukseen ’ristiinnaulittuna sofistina’. . . Josephuksen viittaus Jeesukseen viisaana miehenä haastaa viimeaikaisen taipumuksen pitää Jeesusta vain yksinkertaisena talonpoikana.15

Tiedämme myös, että Jeesus luki vieritä kotikaupungissaan (Luukas 4: 16–30), ja tämä selitys olisi todennäköisesti kirjoitettu hepreaksi.

Näistä todisteista tiedämme, että Galilean viisaat olivat koulutettuja, ja heidän joukossaan Jeesus oli poikkeuksellinen.

Tämä tarkoittaa, että koulutuksensa ansiosta Jeesus tunsi hepreaa ja osasi varmasti puhua sitä.

Mutta hepreaksi puhuminen edellyttää sekä puhujaa että kuuntelijaa. Olisivatko Jeesuksen kuuntelijat ymmärtäneet hepreaa?

Kuinka koulutettuja Jeesuksen kuuntelijat olivat?

Suurin osa tutkijoista ehdottaa lukutaitoa 10 prosentista huippuluokkaan (William Harris) vähemmän yli 3 prosenttia matalasta päästä (Meir Bar-Ilan) .16 Vaikka nämä luvut olisivatkin pieniä arvioita, on todennäköistä, että suurin osa ihmisistä ei osannut lukea ja kirjoittaa eikä tiennyt hepreaa.

Kuinka paljon hepreaa Jeesus puhui?

Vaikka Jeesus tunsi hepreaa ja osasi puhua sitä, todellisuudessa hän puhui sitä todennäköisesti vain synagogassa tai keskustellessaan Toorasta ikäisensä kanssa. Näiden asiayhteyksien ulkopuolella, tuskin kukaan olisi ymmärtänyt häntä.

Jeesuksen ensimmäinen kieli – kieli, jota hän käytti tavallisessa keskustelussa, ja kieli, jolla hän opetti väkijoukkoja – oli aramea.

Jos haluat kysy Jeesukselta, mitä kieltä hän puhui, hän todennäköisesti vastaisi: aramea.

Muistiinpanot

* * *

Valokuvahyvitys: POP Flickrin kautta; alkuperäinen täällä.