Magneettikuvaus (MRI) on ei-invasiivinen kuvantamistekniikka, jota käytetään sairaaloissa ja klinikoilla tuottamaan yksityiskohtaisia pehmytkudoksen anatomisia kuvia lähettämällä ja absorboimalla radiotaajuuden energiaa. sähkömagneettisen kentän alueelle käyttämällä voimakkaita magneetteja, jotka tuottavat voimakkaan magneettikentän kuvattavan alueen ympärille altistamatta kehoa ionisoidulle säteilylle.

MRI on pään, erityisesti aivojen, herkin kuvantamistesti. Se suoritetaan joko pitkäaikaisten tai äkillisten oireiden varalta, mikä auttaa diagnosoimaan aivoinfektiot, aivohalvaus, aivokasvaimet, kohtausten syyt, kehityshäiriöt, verenvuoto traumapotilailla, multippeliskleroosi, aivolisäkkeen häiriöt ja verisuoniongelmat, kuten kuten aneurysmat, valtimotukokset ja laskimotromboosi.

Varjoaineen (enimmäkseen Gadolinium-pohjaisten varjoaineiden) käyttö riippuu taudin / tilan luonteesta, jolle skannaus on määrätty. Useimmat akuutit tapahtumat (kuten akuutti päänsärky, akuutti aivoverisuonitapahtuma tai ohimenevä iskeeminen kohtaus, verenvuodot ja aivotärähdykset) eivät vaadi kontrastimagneettikuvaa. Jotkut muut tilat, kuten aivokasvaimet, infektiot, kohtaukset ja multippeliskleroosi, edellyttävät varjoaineen käyttöä sairaiden kudosten erottamiseksi normaalista kudoksesta.

Kontrasti-magneettikuvauksella on suurempi luontainen riski kuin ”yksinkertaisella” ”MRI. Koska käytetään varjoainetta, on olemassa riski allergisesta reaktiosta, joka voi johtaa anafylaktiseen sokkiin (vakava allerginen reaktio). Nefrogeeninen systeeminen fibroosi on harvinainen komplikaatio potilailla käytettävien suurten gadoliniumipohjaisten varjoaineiden annoksissa. joilla on heikko munuaisten toiminta ja joille tehdään magneettikuvaus. Kontrastimagneettikuvaa saavat äidit eivät saa imettää vauvojaan 24–48 tunnin ajan.