Vihreä oliviini basaltissa. Scoria. Vuoden 1959 laavavirtauksesta Kilauea Iki-tulivuori, Havaiji. Oliviinijyvä on noin 0,7 cm pituussuunnassa. (Kuva: W. Cordua.)

Kaava: (Mg, Fe) 2SiO4 Orthorhombic

Kuvaus: Oliviinilla tarkoitetaan tässä kiinteää mineraaliliuossarjaa, joka vaihtelee magnesiumpäätyosasta (forsteriitti) rautapäätyosaan (fayaliitti). Oliviini on levinnyt basaltteihin ja gabbroihin ja on usein ensimmäinen mineraali, joka muodosti tämän koostumuksen magmat. Suurin osa Polk-, Burnett-, Douglas-, Ashland-, Bayfield- ja Iron-läänien Keweenawan-aikakauden tulivuoren- ja plutonikivistä sisälsi alunperin oliviinia. Oliviini on kuitenkin myöhemmin korvattu toissijaisella mineraalit kuten kloriitti. Oliviini on yleistä ultrapintaisissa kivissä, kuten Wood- ja Marathon-läänissä. Useimmissa näistä esiintymistä sillä on o korvattu toissijaisilla mineraaleilla, kuten serpentiini ja talkki. Rautapitoista oliviinia esiintyy syeniitissä ja maasälpäkerrosta sisältävissä magmakivissä, kuten Stettin-plutonissa Wausaun lähellä. Oliviini voi muodostua myös korkean lämpötilan metamorfismin aikana, kuten se on ollut Ashlandin kreivikunnassa, jossa raudan muodostuminen tunkeutui gabroonisiin plutoneihin. Useimmissa Wisconsinissa oliviini on huomaamaton ja näkyy parhaiten ohuina osina.

ASHLAND County: Olivine on levinnyt Mellenjärven tunkeutumisen gabbroissa, ferrodioriiteissa ja anortosiiteissa luoteeseen Mellenistä, missä se liittyy plagioklaseihin ja klinopoksieni (Klewin, et ai., 1989). Jotkut Klewin et ai. (1989) sisällyttävät NE Sec. 14 T.44N R.3W; karkeassa pegmaattisessa gabroissa SE Sec. 11 T.44N R.3W; anorthositic gabrossa SE NE Sec. 11 T.44N R.4W ja rautapitoisena oliviinina ferrodioriitissa NE NE SW SW. 25 T.45N R.4W.
– Oliviini on yleistä peridotiitissa, joka löytyy Mellen-kompleksin kasvualustan tunkeutumisen juuresta, kuten se paljastuu Spring Brookia pitkin SE SW Sec. 26 T.45N R.4W, länteen Mellenistä (Klewin ym., 1979).
– Fayalitic-oliviinia löytyy hornfelsistä, jotka on kehitetty Ironwood-rautamuodostuksessa lähellä sen kosketusta Mellen-kompleksin gabrokivien kanssa. Yksi tällainen paljastus on SE NE Sec. 14 T.44N R.4W, jossa fajaaliitti liittyy magnetiittiin, ortopyrokseeniin, ferroaugiittiin, pigeoniittiin, apatiittiin, gruneriittiin ja kvartsiin (Laybourn, 1979).

BAYFIELD COUNTY: Oliviinia esiintyy pieninä määrinä Keweenawanin basalteissa alttiina koko läänille. Se on tyypillisesti osittain kokonaan korvattu kloriitilla ja muilla sekundaarisilla mineraaleilla.
– Ali (1982) raportoi oliviinin selviytyneen pienistä jyvistä NE: n pohjoispuolella sijaitsevissa basalteissa. 27 T.44N R.8W ja NW NW Sec. 33 T.44N R.9W.

DOUGLASIN MAAKUNTA: Oliviini, muunnettuna toissijaiseksi mineraaliksi, on yleinen trucktiitissa Buckleyn louhoksessa NW Sec. 32 T.48N R.12W ja läheiset palot Amniconin putousten lähellä (Dickas ja Mudrey, 1991).

METSÄMAKSA: Olivine, osittain muutettu iddingsite-alueeksi, on pieni osa Duck Lake Gabbro -postia. – tai tunkeutuminen Crandonin massiiviseen sulfidikerrokseen lähellä Little Sand Lake -järveä (Lambe ja Rowe, 1989).

Rautakunta: Olivine on levinnyt pieninä jyvinä läänin Keweenawanin gabro- ja basaltti-kivissä.
– Oliviinia esiintyy halkaisijaltaan enintään 4 mm: n jyvinä perunajokeen tunkeutumisen pikriitissa, kuten paljastuu lounaaseen länteen päin. 2 T.45N R.1W (Tabet ja Mangham, 1978; Klewin et ai., 1989), SE SE Sec. 30 ja NE NE Sec. 31 T.46N R.1E (Klewin, 1987).
– Oliviinia esiintyy pieninä jyvinä perunajokeen kerrostetussa troktoliitissa. Plagioklaasin ja klinopokseenin tunkeutuminen paljastumiin, kuten lounaaseen länteen. 32 T.46N R.1E (Klewin et ai., 1989), SW SW Sec. 2 T.45N R.1W ja NW NW sek. 32 T.46N R.1E (Klewin, 1987).
– Oliviinia esiintyy perunajoen tunkeutumisen troktoliitissa ja gabrossa (paikallisesti pegmaattisessa). Oliviinilaakerit ovat paljastuneet NW SW Sec. 36 T.46N R.1W (Klewin, 1987) ja NW NW Sec. 32 T.46N R.1E (Klewin et ai., 1989). Assosioituneita mineraaleja ovat plagioklaasi, ortoprokseeni ja klinoprokseeni.
– Oliviinipitoisia gabrokiviä Mellenin tunkeutumiskompleksin itäosassa löytyy T.45N R.1W -alueen palkeista, kuten SW Sec. 3, NE SE Sec. 10 ja SE SE Sec. 17 (Tabet ja Mangham, 1978).

LINCOLNIN MAAKUNTA: Irving (1883) kertoo oliviinin, joka korvataan laajasti serpentiinillä, suurina kiteinä, joissa on ortopokseenia peridotiitissa, paljaana ”lyhyen matkan Copper Riverin suun alapuolella. ”

MARATONIN MAAKUNTA: Rautapitoista oliviinia (fayaliitti) löytyy Stettin Plutonin emäksisistä tunkeilevista kivistä Wausausta länteen. Fayaliitin muodossa sitä löytyy myös lisävarusteena joissakin alkaligraniitti, monzoniitti ja pegmatiitti yhdeksän mailin Plutonissa (Falster et ai., 2000).- Oliviini esiintyy pieninä rakeina nefeliiniseniitissä Stettin-plutonin ydinalueella SW Sec: ssä. 2 T.29N R.6E (Sood, Myers ja Berliini, 1980). Samanlaisia paljastuksia esiintyy Sec. 1 ja 12 (Weidman, 1907b).
– Oliviinia esiintyy pieninä määrinä nefeliinin, pertiitin, biotiitin, zirkonin ja muiden mineraalien kanssa SE: n vanhassa zirkonikaivoksessa SE Sec. 22 T.29N R.6E (Sood, Myers ja Berliini, 1980).
– Olivine on lisämineraali pegmaattisessa nefeliiniseeniitissä, joka paljastuu leikkauksilla County Highway U: lla, 0,5 mailia itään pienestä Rib-joesta SW SW Sec. 18 T.29N R.7E (Myers et ai., 1984).
– Oliviini on lisämineraaleja kvartsiseniitistä, joka on paljastettu vanhassa Wausaun teknillisessä instituutissa (NE NE, osa 35 T.29N R.7E). Täällä se liittyy K-maasälpäihin, sarvipaloihin, hedenbergiittiin, fluoriittiin, zirkoniin, allaniittiin ja titaniittiin (LaBerge and Myers, 1983). Eisenbreyn massiivisen sulfidikerroksen Ladammitin pohjoispuolella (toukokuu, 1996) käymättömässä kabro-tunkeutumisessa (toukokuu 1996). . 25 T.24N. R.2E. (Tom Buchholz, henkilökohtainen viestintä).