Vesi on tärkeä resurssi kodeillemme, teollisuustuotannollemme, elintarviketuotannollemme ja ekosysteemeillemme. Mutta maailman vedenkulutus kasvaa dramaattisesti, ja monissa paikoissa riittävän veden saaminen on valtava haaste.

Etelä-Afrikan Kapkaupungin ja Intian Chenain suurkaupungit ovat puhuneet nollapäivästä päivä, jolloin hanoista ei enää loppu vettä, ellei sataa etukäteen. Monissa paikoissa Yhdysvalloissa, Intiassa ja Kiinassa pohjavedet tyhjennetään lähitulevaisuudessa, jos nykyinen kestämätön veden pumppaus jatkuu.

Viimeisimmissä vuosikertomuksissaan maailman suurimmista riskeistä, Maailma Talousfoorumissa on jatkuvasti lueteltu ”vesikriisit” merkittävimpien uhkien joukossa – hyvissä ajoin ennen terrori-iskuja, elintarviketurvallisuutta ja finanssikriisejä.

Millaisia haasteita voimme odottaa tulevaisuudessa ja miten löydämmekö ratkaisuja veteen liittyviin ongelmiin?

Varo veden stressiä

Hyvä osoitus alueen veden niukkuudesta on ns. vesistressi-indeksi, joka osoittaa veden osuuden uusiutuvat luonnonvarat (sadanta miinus haihdutus), jota käytetään yhteiskunnassa (katso kuva 1).

Alueilla, joilla on vettä Jos stressitaso on yli 20 prosenttia, tarvitaan erityistoimia riittävän veden saamiseksi. Mitä lähempänä vesistressitaso nousee 100 prosenttiin, sitä kalliimmaksi se tulee ratkaisemaan vesihäiriö kestävällä tavalla.

Kaavio osoittaa, että korkean vesistressin alueita esiintyy suhteellisen kuivilla alueilla, joilla on suuri väestöt, kuten Välimeren alue, Lähi-itä, Keski-Aasia, suurin osa Intiasta, Pohjois-Kiina, Länsi-USA ja Meksiko.

Vesipula voi vahingoittaa vakavasti taloutta

Ilmastonmuutos johtaa monilla alueilla, joille vesistressi tällä hetkellä vaikuttaa, entistä kuivemmiksi ja siten haitallisemmiksi, kun taas muilla (vähemmän) alueilla, jotka ovat tänään kuivia, sataa enemmän ja siten vähemmän vesistressiä.

Vuonna 2000 noin 2,4 miljardia ihmistä eli 40 prosenttia maailman väestöstä asui alueilla, joissa vesistressi oli korkea (yli 40 prosenttia). Tämän määrän odotetaan kasvavan 4,2 miljardiin (47 prosenttiin) vuonna 2050 väestönkasvun, talouskasvun ja ilmastonmuutoksen vuoksi.

Maailmanpankki on arvioinut, että ilmastonmuutoksen vaikutukset vesivaroihin vuonna 2050 voivat johtaa jopa 10-15 prosentin bruttokansantuotteen laskuun tietyillä Aasian ja Afrikan kuivilla alueilla.

Emme voi enää tuhlata maailman vettä

Vedenkulutus maailmassa on kasvoi, kun olemme kasvaneet ja taloudet ovat kasvaneet (ks. kaavio 2). Kuten YK: n kestävän kehityksen tavoitteet osoittavat, puhdas vesi ja puhtaanapito (viemärit jne.) Ovat välttämättömiä kansanterveydelle.

Vesihuolto on myös edellytys monille teollisuustuotteille.

Maatalouden kastelu, joka muodostaa suurimman osan maailmanlaajuisesta vedenkulutuksesta, on ratkaisevan tärkeää, jotta voimme pystyä jatkamaan riittävän määrän ruokaa.

Vedenkulutuksen kasvu ei siis ole negatiivinen indikaattori planeetan tilasta sinänsä. Ongelmana on, että meillä ei yksinkertaisesti ole käytettävissämme rajattomia määriä vettä.

Siksi meidän on pidettävä vettä rajallisena resurssina, jota meidän on suojeltava, joten emme voi enää sallia itsemme tuhlata sitä. .

Tanska voi toimia roolimallina

Maailman vesivarojen suuret haasteet edellyttävät älykästä vesihuoltoa. Ja tältä osin Tanskalla on jotain tarjottavaa.

Tanska on yksi harvoista maista, joka on pystynyt vähentämään vedenkulutustaan vahingoittamatta millään tavalla maan hyvinvointia. Tanskan vedenkulutus on nykyään noin 40 prosenttia pienempi kuin vuonna 1980 (katso kaavio 3), ja se on edelleen laskussa.

Tanska onnistui pienentämään käyrää yhdistämällä voimakkaasti nousseet veden hinnat (mukaan lukien vihreät verot) ), vedensäästökampanjat, vesitehokkaampi tekniikka kotitalouksissa ja teollisuudessa sekä vesihuollon vesihävikin vähentäminen.

Tämä on ollut mahdollista poliittisen tahdon vuoksi lisätä epäsuosittua hinnoittelua ja vihreää veroja.

On myös ollut ratkaisevan tärkeää, että Tanskan vesihuolto on kuluttajien omistuksessa eikä sen tarvitse sen vuoksi maksaa osinkoa osakkeenomistajille. Sen sijaan se voi järjestää vesisäästökampanjoita ja investoida taloudellisesti kannattamattomiin sähköverkkojen kunnostuksiin.

Tuloksena on, että Tanskan vedenkulutus on huomattavasti pienempi kuin useimmissa vastaavissa maissa, kun taas verkkovirrasta aiheutuva menetys on pienempi yli 10 prosenttia, kun monissa maissa se on yli 50 prosenttia.

Muilla mailla on runsaasti mahdollisuuksia kopioida osia tanskalaisesta ainutlaatuisesta menestysmallista ja hyödyntää matalasti riippuvia hedelmiä.

Se edellyttää vain poliittista tahtoa järkevien vesihuolto-strategioiden käyttöönotossa ja täytäntöönpanossa.

Rikkaat maat voivat hyödyntää ratkaisuja, joita köyhemmät maat eivät voi

Suurilla alueilla maapallolla Veden kulutus on nyt niin suuri, että se voi vaikuttaa hyvinvointiin. Ilmastonmuutos pahentaa tätä ongelmaa ja lisää samalla kuivuuden, tulvien ja muiden luonnonkatastrofien esiintyvyyttä ja laajuutta.

Rikkaissa maissa väestöllä on varaa kalliiseen juomaveteen, joten ratkaisut, kuten meriveden suolanpoisto voi olla vaihtoehto.

Mutta tämä olisi taloudellisesti mahdotonta köyhemmissä maissa, samoin kuin olisi taloudellisesti mahdotonta käyttää suolatonta merivettä kasteluun tai pitää tärkeimmät ekosysteemit hengissä.

Siksi meidän on varmistettava luonnollisten vesivarojen tehokkaampi käyttö. Tämä edellyttää parannettua tekniikkaa ja vähemmän jätevettä kotitalouksissa, teollisuudessa, maataloudessa ja sähköverkossa. On myös puhdistettava ja kierrätettävä teollisuustuotannon vesi ja kaupunkien jätevedet.

Tämä edellyttää visionääristä vesihuoltostrategiaa ja sen tehokasta täytäntöönpanoa. Tämä voi varmistaa, että käytämme vettä siellä, missä sitä eniten tarvitaan yhteiskunnassa, sen sijaan, että tuhlattaisimme sitä.

Meillä on käytössämme enemmän tekniikkaa ja tiedämme, miltä tehokas vesihuolto näyttää – mutta poliittisesta politiikasta puuttuu tahto toteuttaa vesiuudistuksia monissa maissa.

Kuiva maaperä voi luoda tulevaisuuden vesisiirtolaisia

Vesi ja ilmasto ovat yhteydessä toisiinsa ja vaikuttavat toisiinsa. Vaikka ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen haaste, jossa yhdessä maassa tehdyt aloitteet vaikuttavat tilanteeseen muualla planeetalla, vesihuoltoon liittyvät haasteet ovat paikallisia ja ne on ratkaistava yksittäisillä valuma-alueilla.

Kuitenkin haasteet vesihuollolla voi olla maailmanlaajuinen vaikutus, kun köyhiin ja hauraisiin valtioihin kohdistuu ilmastonmuutoksen, vesistressin, luonnonkatastrofien ja elintarviketurvan yhdistelmiä.

Tällainen cocktail voi tehdä elämästä niin epätoivottua. tietyissä paikoissa, joista monet päättävät tulla ilmasto- tai vesipakolaisiksi.

Vaikka Tanskalla on tekniikkaa ja se voi löytää miljardeja turvatakseen esimerkiksi Kööpenhaminan merenpinnan nousulta 50 vuoden kuluttua, se on paljon suurempi haaste käsitellä maahanmuuttajia, jotka koputtavat Euroopan oville sen jälkeen, kun heidän elinkeinonsa on tuhoutunut vesikysymysten vuoksi.

Meidän on osallistuttava vesiratkaisujen kehittämiseen maailmanlaajuisesti – silloin voimme välttää joutumasta siihen Tilanne.

Kääntäjä Stuart Pethick, e-sp.dk-käännöspalvelut. Lue tanskalainen versio Videnskab.dk: n Forskerzosesta.

Jens Christian Refsgaard -profiili (LinkedIn)

”Arseenista pohjavedessä Kaakkois-Aasiassa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Tanskan valuma-alueilla – lyhyt katsaus Tanskan nykyiseen ja aikaisempaan pohjavesitutkimukseen” , Euroopan geologi, nro 40

”Grundvandsovervågning. Status og udvikling 1989-2017”. Teknisk Rapport, GEUS.

”Korkea ja kuiva: Ilmastonmuutos, vesi ja talous”, Maailmanpankki (2016)

”The Global Risks Report 2019, 14. painos”, WEF (2019)