Propolisin ulkoinen käyttö suun, ihon ja sukuelinten sairauksiin: järjestelmällinen katsaus ja meta-analyysi
Tiivistelmä
Tavoite. Tämän tarkastelun tarkoituksena on tarjota saatavilla olevaa näyttöä propoliksen (EUP) ulkoisesta käytöstä suun, ihon ja sukuelinten sairauksiin. Menetelmä. Etsimme 12 elektronisesta tietokannasta asiaankuuluvia tutkimuksia kesäkuuhun 2016 saakka. Satunnaiset kliiniset tutkimukset (RCT) sisällytettiin ja analysoitiin. Tulokset. Tunnistetuista 286 artikkelista 12 potentiaalisesti merkityksellistä tutkimusta vastasi osallistumisperusteemme. Kahden toistuvan oraalisen afteen (ROA) tutkimuksen meta-analyysi osoitti, että kivun katoamisen kokonaishyötysuhteessa (TER) ei ollut merkittäviä eroja EUP- ja lumelääkeryhmien välillä (RR = 1,96, 95%: n luottamusväli = 0,97-3,98 ja ). Kahdessa ihosairaustutkimuksessa EUP: n yhdistetty hoito muiden toimenpiteiden kanssa paljasti merkittäviä vaikutuksia hoidon kestoon tai TER: ään. Eräässä sukupuolielinten sairauksia koskevassa tutkimuksessa EUP osoitti merkittäviä eroja sukupuolielinten herpesmuuttujissa lumelääkkeeseen verrattuna. Päätelmät. Tuloksemme EUP: n tehokkuudesta suun, ihon ja sukuelinten sairauksien hoidossa eivät ole ratkaisevia johtuen heikoista metodologisista ominaisuuksista ja pienestä otoskokosta. Muiden hyvin suunniteltujen, satunnaistettujen, kontrolloitujen kokeiden on oltava laadukkaita ja suuria näytteitä tiettyjen häiriöiden varalta, jotta saadaan vakaat johtopäätökset. Johdanto
Propolis, joka tunnetaan myös nimellä ”mehiläisliima”, on vahamainen aine, jota mehiläiset keräävät paikallisesta kasvistosta suojaamaan ja korjaamaan nokkosihottumistaan. Ihmiset ovat käyttäneet propolista muinaisista ajoista lähtien vähintään 300 eKr, ja on olemassa tietoja, jotka viittaavat siihen, että propolista on käytetty lääkkeenä monissa osissa maailmaa sekä sisäisesti että ulkoisesti. Yleensä propolis sisältää fenolihappoja, flavonoidia, terpeenejä, aromaattisia aldehydejä ja alkoholeja, rasvahappoja, stilbeeneja , β-steroidit ja monet muut aineet.
Monet tutkijat ovat tutkineet propolia viime vuosikymmeninä. Propoliksesta uutetut pääkomponentit ovat osoittaneet antimikrobista aktiivisuutta ja solujen käsittelyä propolin etanoliuutteella (EEP). EEP: llä on myös raportoitu olevan kasvainten vastaisia vaikutuksia syöpäsoluissa.
Propolisin ulkoinen käyttö määritellään käyttämällä farmaseuttisia tai luonnontuotteita pinnalla tai pisteessä. sairauden. Propoliksen (EUP) ulkoisiin käyttötarkoituksiin kuuluu farmaseuttisten, kosmeettisten ja suun kautta otettavien tuotteiden, kuten voiteen, geelin, huulipunan ja suuveden, käyttö.
Äskettäin julkaistu järjestelmällinen katsaus propolisista suun terveydelle ilmoitti, että se voi vähentää suun infektioita ja hammasplakkia ja hoitaa suutulehdusta. Mikään tähän mennessä julkaistu tutkimus ei kuitenkaan ole arvioinut propolin tehokkuutta ulkoiseen käyttöön. Lisäksi lukuisat julkaistut satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset täydentävästä ja vaihtoehtoisesta lääketieteestä (CAM) Koreassa voidaan jättää pois, jos tietokantahaut rajoitetaan englannin- ja kiinankielisiin tietokantoihin. Korean CAM RCT: t puuttuvat tyypillisesti järjestelmällisissä arvioinneissa, mikä voi lisätä kielivirheiden riskiä.
Siksi teimme järjestelmällisen tarkastelun ja meta-analyysin PRISMA-suositusten mukaisesti. Tämän järjestelmällisen tarkastelun tarkoituksena on tutkia todisteita propoliksen ulkoisen käytön tehokkuudesta suun, ihon ja sukuelinten sairauksiin.
2. Menetelmät
2.1. Tietolähteet ja haut
Etsimme seuraavia sähköisiä tietokantoja kesäkuuhun 2016 asti ilman kielirajoitusta: MEDLINE (OvidSP), EMBASE (OvidSP), Cochrane Controlled Trials Central Register (CENTRAL) ja CINAHL Plus (EBSCOhost). Etsimme myös kuudesta Korean lääketietokannasta (Korean tiede- ja teknologiainstituutti, Korean perinteinen tietoportaali, KoreaMed, OASIS, RISS ja Korean kansalliskirjasto) ja kahdesta kiinalaisesta tietokannasta (CNKI ja Wanfang). Lisäksi teimme ei-elektronisia hakuja konferenssijulkaisuista, omista artikkelitiedostoistamme ja yhdeksästä perinteisestä korealaisesta lääketieteellisestä lehdestä (Journal of Korean Medicine, Journal of Korean Acupuncture and Moxibustion Society, Korean Journal of Acupuncture, Journal of Acupuncture and Meridian Studies, Journal of Pharmacopuncture , Journal of Oriental Rehabilitation Medicine, Journal of Korean Chuna Manual Medicine for Spine and Nerves, Korean Journal of Oriental Physiology and Pathology ja Journal of Korean Oriental Internal Medicine).
Seuraavia hakutermejä käytettiin jokaisen tietokannan kielellä: ”propolis” JA ”ulkoinen käyttö TAI ulkoinen käyttö TAI ulkoinen hoito TAI paikallinen käyttö TAI voide TAI geeli TAI pukeutuminen TAI oraalinen TAI iho TAI sukuelimet” JA ”satunnaistettu kontrolloitu tutkimus TAI satunnaistettu kliininen tutkimus”.
2.2. Tutkimuksen valinta
2.2.1.Inkluusiokriteerit
Määritelimme EUP-toimenpiteiksi kaikenlaisia toimenpiteitä, joissa propolis-ainesosia levitettiin sairauspisteisiin hoitona. Kaikki RCT: t, jotka arvioivat EUP: tä eri sairauksien suhteen, otettiin mukaan. Potilaat, joilla on diagnosoitu mikä tahansa sairaus, otettiin myös mukaan. Luokitimme jokaisen taudin kansainvälisen tilastollisen tautiluokituksen ja siihen liittyvien terveysongelmien mukaan, 10. versio (ICD-10).
Tutkimukset EUP: n ja muiden toimenpiteiden (esim. EUP plus huuhteluterapia) yhteisvaikutuksista katsottiin sisällytettäviksi, kun samaa toimenpidettä sovellettiin sekä EUP-ryhmään että kontrolliryhmään.
Mukana otettiin kliinisiä tutkimuksia, joissa verrattiin EUP: tä lumelääkkeeseen tai muihin aktiivisiin kontrolliryhmiin. Muita aktiivisia kontrollitoimenpiteitä olivat huuhteluhoito, mikonatsoli, oraaliset antiseptit, hopeasulfadiatsiini, hunaja, vaseliini, männyn siitepölypakkaukset ja metronidatsoligeeli.
2.2.2. Poissulkemisperusteet
Muut kuin RCT-tutkimukset, eläin- tai solututkimukset ja näennäisesti RCT-tutkimukset suljettiin pois. Myös tutkimukset, joihin osallistui terveitä osallistujia, suljettiin pois. Emme sisällyttäneet tutkimuksia propolin sisäisestä käytöstä (esim. Propolis-kapselit, tabletit tai suspensiot) tai suuveden interventioista (esim. Suun huuhtelu, hampaiden harjaus). Pätemättömät kontrollitoimenpiteet (esim. Rohdosvalmisteet, akupunktio ja mehiläisten myrkkyhoito) suljettiin pois, koska niiden tehokkuutta ei voitu tutkia.
2.3. Tiedon poiminta
Kolme kirjoittajaa (S. H. Sung, G. H. Choi ja N. W. Lee) valitsivat itsenäisesti mukana olevat tutkimukset ja poimivat tietoja käyttämällä ennalta määritettyä tietojen purkumuotoa. N. W. Lee, joka on perinteisen kiinalaisen lääketieteen (TCM) harjoittaja, etsi kiinalaisia tietokantoja ja seuloi kiinankielisiä kokeita. Jos tutkimuksissa ei ole riittävästi tietoa, otimme yhteyttä vastaaviin kirjoittajiin pyytääkseen lisätietoja. Erimielisyydet ratkaistiin kahden kirjoittajan (G. H. Choi ja B. C. Shin) välisellä keskustelulla yksimielisyyden saavuttamiseksi.
2.4. Bias-riskin arviointi (ROB)
Käytimme Cochrane-bias-riskityökalua. Tämä työkalu sisältää seitsemän verkkotunnusta, mutta arvioimme satunnaisten sekvenssien luomisen, allokoinnin peittämisen, osallistujien tai henkilöstön sokeuttamisen, arvioijien sokeutumisen, epätäydelliset lopputulokset ja valikoivan tulosraportoinnin. Kummassakin tutkimuksessa ennakkoluulojen riskin arvioivat kaksi riippumatonta kirjoittajaa (S. H. Sung ja G. H. Choi) käyttämällä Cochrane bias -työkalua; erimielisyydet ratkaistiin keskustelulla.
2.5. Tietoanalyysit
Meta-analyysejä varten otimme kaksiosaiset tiedot käyttämällä riskisuhteita (RR) kokonaistehokkuudelle (TER) kivun katoamiselle. Sovellimme satunnaisvaikutelmamallia käyttäen Review Manager (Revman) -ohjelmistoa (versio 5.3 Windowsille; Nordic Cochrane Center, Kööpenhamina, Tanska). testejä käytettiin analysoimaan mukana olevien tutkimusten välistä heterogeenisyyttä. yli 50%: n arvojen katsottiin osoittavan mahdollista heterogeenisyyttä. Koska tilastollinen yhdistäminen ei ollut mahdollista tautien vaihtelun, EUP-lomaketyyppien, kontrollitoimenpiteiden ja tulosmittausten vuoksi, tuloksissa esitetään yhteenveto havainnoista.
3. Tulokset
3.1. Tutkimuksen valinta ja kuvaus
286 mahdollisesti merkityksellisestä tietueesta 221 tutkimusta seulottiin kaksoiskokeiden poistamisen jälkeen. Näistä 221 tutkimuksesta 139 suljettiin pois, koska ne olivat ei-kliinisiä tutkimuksia (katsauksia, kvalitatiivisia tutkimuksia sekä eläin- tai in vitro -tutkimuksia) tai eivät liittyneet propoliin. Jäljellä olevasta 82 kokeesta 12 RCT: tä (englanti:; kiina:; korea:; persia:) täytti osallistumiskriteerimme (kuva 1).
Kaksitoista tutkimusta tehtiin eri maissa, mukaan lukien kaksi tutkimusta Brasiliassa ja Kiinassa ja yksi tutkimus Kongon demokraattisessa tasavallassa. , Iran, Korea, Italia, Makedonia, Puola, Sudan ja Ukraina. Ryhmitimme 12 tutkimusta kolmeen sairauteen: viidessä tutkimuksessa käytettiin EUP: tä suun sairauksiin (taulukko 1), viiteen ihosairauksiin (taulukko 2) ja kaksi sukuelinten sairauksiin (taulukko 3).
3.2 . Osallistujat
3.2.1. Osallistujien määrä
12 tutkimukseen osallistui 862 osallistujaa. Otoskoko ryhmää kohti vaihteli 10-52 osallistujaa. Eräässä tutkimuksessa raportoitiin 23 potilaasta, joilla oli kaksi palovammoja, joista toinen sai EUP: tä ja toinen kontrollitoimenpiteitä.
3.2.2. Sairastyypit
Ryhmitimme 12 RCT: tä suun, iho- ja sukuelinten sairauksiin, koska tautityypit olivat heterogeenisiä. Suun sairauksien ryhmään kuuluvat viisi tutkimusta koostuivat kolmesta tutkimuksesta toistuvista oraalisista afteista (ROA), yhdestä kandidaalisesta suutulehduksesta ja yhdestä mukosiitista.Viisi tutkimusta käsitteli ihosairauksia; toisen asteen palovammat, jalkahaavat, tinea capitis ja tinea versicolour, akne ja diabetes mellitus jalkahaavalla arvioitiin yhdessä tutkimuksessa. Kaksi tutkimusta sisällytettiin sukuelinten sairauksien ryhmään; yksi oli akuutissa vaginiitissa ja toinen sukuelinten herpesissä.
3.3. Interventiot
Neljässä tutkimuksessa verrattiin EUP: tä lumelääkkeeseen, joka oli sama EUP-muoto, ja kahdessa tutkimuksessa verrattiin EUP: tä EUP: hen, jolla oli erilainen ainesosa ja pitoisuus. EUP: n ja muiden toimenpiteiden yhdistelmää verrattiin samojen lisäinterventioiden hallintaan kolmessa kokeessa. Muissa tutkimuksissa verrattiin EUP: tä suun huuhteluaineeseen, mikonatsoliin, hopeasulfadiatsiiniin, akaasiahunajaan, vaseliiniin, männyn siitepölynaamiopakkauksiin ja metronidatsolin emätigeeliin. Kerätyn propoliksen sijainnit
3.3.2. Propoliksen kemiallinen koostumus
Propolin kemiallinen koostumus raportoitiin vain yhdessä tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa propolis-komponentti oli Staphylococcus aureus -bakteerin estäjä, vähintään 62,5%, balsami 55,0%, fenolien kokonaismäärä 24,2%, flavonien ja flavonolin kokonaismäärä 8,0% sekä flavononien ja dihydroflavonolien kokonaismäärä 49%.
3.3 .3. EUP-lomaketyypit
3.3.4. Käytetyn EUP: n määrä
Käytetyn EUP: n määrä ilmoitettiin vain neljässä tutkimuksessa: EUP: n määrä yhden istunnon aikana vaihteli 8 mg: sta 3 g: aan kolmessa kokeessa, ja yhdessä kokeessa käytettiin 5 ml EUP: tä 1 istunto.
3.4. Lopputulokset
Kaksitoista tutkimusta raportoi erittäin erilaisista lopputuloksista erityyppisten sairauksien vuoksi. Kunkin taudin hoidon kestoa tutkittiin kolmessa tutkimuksessa. Kahdessa kokeessa käytettiin pesäkkeitä muodostavia yksiköitä (CFU), vaurion kokoa ja TER: ää. Kipuun liittyviä lopputuloksia sovellettiin kolmessa suun sairautta koskevassa tutkimuksessa. Ihosairauksien tutkimuksissa käytettiin ihoreaktioiden, kuten tavaroiden, papuloiden, märkärakkuloiden ja kutinan, mittausta.
3.5. ROB-arviointi
Mukana olevilla RCT: llä oli yleensä heikko metodologinen laatu (taulukko 4). Vaikka 12 RCT: tä ilmoitti satunnaistamisesta, yksi tutkimus ilmoitti puutteellisen menetelmän satunnaisen sekvenssin muodostamiseksi (parillisilla ja parittomilla numeroilla), ja muissa 11 tutkimuksessa ei kuvattu satunnaistamismenetelmää. Jako oli riittävän piilotettu vain yhdessä tutkimuksessa, jossa sitä hallinnoi ulkopuolinen keskus. Osallistujat ja henkilöstö sokaisivat kolmessa kokeessa (samaa interventiomuotoa käytettiin EUP- ja kontrolliryhmissä). Eräässä tutkimuksessa verrattiin EUP: tä lumelääkkeeseen, joka oli samanlainen EUP-muoto, mutta siinä kuvattiin yksi sokea menetelmä. Osallistujat ja tuloksen arvioija sokeutettiin yhdessä kokeessa. Yhdeksässä tutkimuksessa puututtiin asianmukaisesti epätäydellisiin lopputuloksiin (keskeyttämistä ei tapahtunut). Kolme muuta tutkimusta eivät ilmoittaneet keskeyttämisen syitä. Lopuksi puolueellisuudesta ilmoittamiseksi neljä tutkimusta ilmoitti protokollastaan ennen RCT: n suorittamista.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| H: suuri riski; L: pieni riski; U: epäselvä riski. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3.6.EUP: n kliininen tehokkuus
Metaanalyysi ei ollut mahdollinen sairauksien heterogeenisuuden tai tulosmittausten takia, lukuun ottamatta kahta ROA-tutkimusta, joissa vertailussa käytettiin lumelääkettä. Tiivistimme muiden tutkimusten tulokset, koska tilastollista yhdistämistä ei suoritettu.
3.6.1. EUP: n kliininen tehokkuus suun kautta otettavien sairauksien suhteen
Viidestä suun sairaudesta tehdystä tutkimuksesta kahden ROA-tutkimuksen meta-analyysi ilmoitti, että kivun katoamisen TER-arvoissa ei ollut merkittäviä eroja EUP- ja lumelääkeryhmien välillä (RR = 1,96, 95%: n luottamusväli = 0,97–3,98 ja) (kuva 2). ROA: n kohdalla propolisumutteen vaikutus oli merkitsevästi parempi kuin lumelääke leesion koon (8. päivänä) ja kivun vakavuuden (8. päivänä) mittauksissa. Eräässä tutkimuksessa, jossa verrattiin propolisuutetta ja suuhuuhtelua pelkkään suuhun, oli merkittävä ero ryhmien välillä, jotka käyttivät National Cancer Institute – Common Terminology Criteria for Adverse Events (NCI-CTCAE) (). Yhdessä kokeessa ei havaittu merkittävää eroa ryhmien välillä.
3.6.2. EUP: n kliininen teho ihosairauksiin
Viidestä ihosairaustutkimuksesta yksi palovammoista ei osoittanut merkittävää eroa CFU-ryhmien tai hoidon keston välillä. Jalahaavojen kohdalla propolis-voiteen yhdistäminen yhteisinterventioiden kanssa oli merkittävästi tehokkaampaa hoidon keston lyhentämisessä () kuin pelkät samanaikaiset interventiot kontrolliryhmässä. Tinea capitis- ja tinea versicolour -bakteerien kohdalla propolisuutteella (50 mg / ml) oli merkittävä vaikutus kutinaan, punoitukseen, ihon kuivumiseen ja valkosolujen määrään verrattuna vaseliiniin. Aknen hoidossa männyn siitepölynaamiopakkaus paransi iho-olosuhteita ja pustuleita paremmin kuin propolis-naamio. Eräässä tutkimuksessa raportoitiin, että propolis plus vasodilator-hoito paransi merkittävästi TER: ää () verisuonia laajentavaan hoitoon verrattuna.
3.6.3. EUP: n kliininen tehokkuus sukupuolielinten sairauksissa
Kahdesta sukupuolielinten sairauksia koskevasta tutkimuksesta yksi tutkimus, jossa verrattiin propolis-emätevoidetta metronidatsolin emättimen geeliin, ilmoitti merkittävän parannuksen Amselin kriteereissä ja grammafestissä. Toisessa tutkimuksessa verrattiin propolis-voidetta asykloviirivoiteeseen ja lumelääkkeeseen ja osoitettiin propolin merkittävä vaikutus parantavien potilaiden määrään (), kuorittuneisiin leesioihin (3. päivänä), haavaumaleesioihin (), vesikulaarisiin leesioihin () ja herpeettis-bakteeri-infektioihin ( ); propolis-voide oli merkittävästi tehokkaampi haavaumien () vähentämisessä kuin lumelääke, mutta propolin ja asykloviirin välillä ei havaittu merkittävää eroa haavaumien vähentämisessä.
3.7. Haittatapahtumat
Kolmessa tutkimuksessa kuvattiin haittatapahtumia. Yksi tutkimus ilmoitti ihoreaktion kahdessa tapauksessa EUP-ryhmässä. Yksi potilas kärsi kutinasta kontrolliryhmässä. Yhdessä tutkimuksessa ei tapahtunut haittatapahtumia.
4. Keskustelu
Tämän järjestelmällisen tarkastelun ja meta-analyysin tavoitteena oli tarjota näyttöä EUP: stä minkä tahansa taudin varalta. Katsaukseen sisältyi yhteensä 12 tutkimusta. Kolme ROA-tutkimusta osoitti propolis-hoidon merkittävän vaikutuksen lumelääkeryhmiin verrattuna. Kaksi ihosairaustutkimusta ilmoitti merkittävän vaikutuksen EUP: n yhdistetyllä hoidolla muiden toimenpiteiden kanssa (esim. Huuhteluhoito, kompressiohoito tai vasodilataattoriterapia) verrattuna muihin hoitoihin yksin. Yhden sukupuolielinten herpestä koskevan tutkimuksen tulokset viittasivat 10 päivän propolisivoiteen merkittävään vaikutukseen lumelääke voiteeseen verrattuna. Tässä järjestelmällisessä katsauksessa havaittiin, että EUP: llä on suotuisampi vaikutus ROA: han, ihosairauksiin ja sukuelinten herpesiin kuin kontrollit. Koska suurimmalla osalla RCT: stä oli kuitenkin pieni näytekoko, heikko metodologinen laatu ja ryhmät, jotka saivat erilaisia propolisia, nämä analyysit eivät olleet ratkaisevia EUP: n tehokkuuden suhteen tutkituissa sairauksissa. Piredda et ai. ilmoitti, että haittatapahtumia ei tapahtunut, ja toisessa tutkimuksessa ei mainittu vakavia sivuvaikutuksia EUP: n kanssa. Todisteet eivät kuitenkaan olleet riittäviä johtopäätösten tekemiseksi EUP: n turvallisuudesta, koska vain kolmessa tutkimuksessa kuvattiin haittavaikutuksia.
Suurimmalla osalla mukana olleista kokeista metodologinen laatu oli heikko perustuen Cochranen ennakoivuusriskiin. Vaikka 12 RCT: tä ilmoitti, että osallistujat osoitettiin satunnaisesti, asianmukaista satunnaistamismenetelmää ei kuvattu, ja vain yhdessä tutkimuksessa oli pieni riski puolueellisuudesta allokoinnin peittämiseen. Satunnainen sekvenssin luominen ja allokoinnin peittäminen ovat välttämättömiä valintapoikkeamien estämiseksi. Yksi 12 tutkimuksesta ilmoitti tulosten arvioinnissa asianmukaisen sokeuden. Lumelääke vaikuttaa todennäköisemmin tuloksen arvioijien heikkolaatuiseen sokeuteen.Siksi mukana olevilla kokeilla on mahdollisuus yliarvioida.
12 mukana olleessa RCT: ssä käytetty propolis kerättiin eri maista. Kahdeksassa 12 tutkimuksesta ilmoitettiin propoliksen keräyspaikat. Mukana olevista kahdestatoista RCT: stä vain yhdessä tutkimuksessa mainittiin propolin kemiallinen koostumus. Huang et ai. kertoi, että monista maista kerätyllä propolilla on samanlaiset kemialliset komponentit, mutta pitoisuudessa on eroja. Lisäksi saman maan eri alueilta kerätyllä propolilla on todettu olevan muutama erillinen komponentti. Tiettyjen maiden kasveista kerätyn propolin kemiallinen koostumus voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia. Siksi propolin tehokkuutta ja turvallisuutta maantieteellisen sijainnin perusteella tulisi tutkia tulevissa tutkimuksissa.
Neljä tutkimusta käytti lumelääkkeitä, joissa käytettiin samaa propolismuotoa kontrolliryhmässä; lumelääkkeen hajun huomioon ottamista ei mainittu. Eristämättömän lumelääkkeen käyttö kokeelliseen hoitoon nähden on ratkaisevan tärkeää osallistujien asianmukaisen sokeutumisen kannalta. Koska propolisilla on erityinen aromaattinen haju, potilastuotteet, jotka tuntevat propolis-tuotteet, ovat saattaneet pystyä tunnistamaan, oliko tuote propolis. Siksi tulevissa tutkimuksissa tulisi arvioida asianmukainen lumelääke propolin tuoksu huomioon ottaen.
Tässä katsauksessa tutkimukset, joissa propolista käytettiin suuvetenä, suljettiin pois, koska keskityimme arvioimaan todisteita EUP: n tehosta, kun sen ainesosat sovellettiin sairaushetkellä. Äskettäisessä hammaslääketieteellisessä tutkimuksessa oli joitain todisteita siitä, että propolis-suuvesi suojaa suun tauteilta antimikrobisten ominaisuuksiensa vuoksi. Yhdessä tutkimuksessa verrattiin propolisgeeliä propolis-suuveteen, ja se osoitti merkittäviä vaikutuksia ennen hoitoa ja sen jälkeen, mutta ei merkittävää eroa ryhmien välillä. On tarpeen suorittaa vertailevia tutkimuksia EUP: n erilaisten tehokkuuksien tunnistamiseksi propoliksen pesun ja levittämisen välillä.
Vaikka tarkastelumme osoitti propolin soveltuvuuden ulkoiseen käyttöön, EUP: n standardoinnista on tehty vain vähän tutkimuksia. tutkittu. Siksi seuraavat tekijät olisi standardoitava EUP: n tulevien kokeiden heterogeenisyyden vähentämiseksi: (1) EUP-lomaketyyppi propolin kemialliseen koostumukseen perustuen; (2) EUP: n vaikutukset ja turvallisuus maantieteelliset sijainnit huomioon ottaen; (3) käytetty määrä ja hoitojaksojen lukumäärä; ja (4) lumelääkemalli EUP: lle.
Katsauksemme vahvuus on, että kieliä tai julkaisutilaa ei rajoitettu; näin ollen englanninkieliset, kiinalaiset, korealaiset ja persialaiset paperit sisällytettiin katsaukseen. Systemaattisessa tarkastelussa on kuitenkin joitain rajoituksia. Ensinnäkin, vaikka tähän tarkasteluun sisältyi 12 tutkimusta EUP: stä, tautien heterogeenisuus, EUP-muodon tyypit, kontrolliryhmät ja lopputulokset olivat korkeat; näin ollen 10 tutkimuksen tilastollista yhdistämistä ei voitu arvioida. Lisäksi on vaikea ehdottaa lopullisia päätelmiä EUP: n turvallisuudesta, koska haitallisista vaikutuksista ei ole riittävästi tietoa. Siksi tutkijoiden olisi suoritettava EUP: n RCT: t ottaen huomioon nämä rajoitukset. Lisäksi sivuvaikutukset ja käytetty määrä on kuvattava tulevissa tutkimuksissa EUP: n kliinisen käytännön ohjeiden laatimiseksi.
Koska aiemmissa julkaisuissa tutkittiin vain propolisia suun kautta otettavien sairauksien suhteen, katsauksemme osoitti, että propolisia voidaan käyttää ulkoisesti erilaisiin sairauksiin. Tulokset voivat auttaa määrittämään sairauden tyypit ja propolismuodot tulevaa EUP-tutkimusta varten.
5. Päätelmä
Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi viittasivat siihen, että EUP: n tehokkuus suun, ihon ja sukupuolielinten sairauksien hoidossa ei ollut vakuuttava johtuen heikoista metodologisista ominaisuuksista ja pienestä otoskoosta. Muita RCT-tutkimuksia on suoritettava laadukkailla ja suurilla näytteillä erityisistä häiriöistä, jotta saadaan lisää kliinistä näyttöä EUP-hoidosta. Lisäksi tarvitaan EUP: n standardointia kliinisen tehokkuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi.
Kilpailevat edut
Kirjoittajat ilmoittavat, että tämän julkaisun julkaisemisessa ei ole eturistiriitoja.
Kirjoittajien panokset
Soo-Hyun Sung, Byung-Cheul Shin, Nam-Woo Lee ja Gwang-Ho Choi olivat vastuussa tutkimuksen konseptista ja suunnittelusta. Soo-Hyun Sung, Gwang-Ho Choi ja Nam-Woo Lee etsivät ja valitsivat tutkimuksia osallisuuden lisäämiseksi. Perinteisen kiinalaisen lääketieteen koulutuksen saanut Nam-Woo Lee etsi ja valitsi kiinalaisen kirjallisuuden tutkimuksia. Soo-Hyun Sung ja Gwang-Ho Choi arvioivat mukana olevien tutkimusten ennakkoluulojen riskin. Soo-Hyun Sung ja Byung-Cheul Shin suorittivat tietojen analyysin ja tulkinnan. Soo-Hyun Sung, Gwang-Ho Choi ja Lam-Woo Lee kirjoittivat paperin. Byung-Cheul Shin tarkisti käsikirjoituksen. Kaikki kirjoittajat olivat mukana koko tutkimuksen prosessissa.
Kiitokset
Tätä työtä tuki Korean valtion kansallisen tutkimusrahaston (2014R1A5A2009936) myöntämä apuraha Korean lääketieteellisen terveyden ikääntymisen tutkimuskeskukselle.