Mishnah, rabbiinisen suullisen lain keskeinen kokoelma, kirjoitetun Tooran suullinen osa, sisältää traktaatin punaisella hieholla, Tractate Parah (”lehmä”) Seder Tohorotissa, joka selittää asiaan liittyvät menettelyt. Traktaatilla ei ole olemassa olevaa Gemaraa, vaikka kommentti menettelystä näkyy Gemarassa muiden Talmudin traktaattien kohdalla.

Tiedot käskystäMuokkaa

Mishnah Parahin mukaan kahden läsnäolo mustat karvat mitätöivät punaisen hiehon sen lisäksi, että uhratun eläimen vaatimukset ovat normaalit. On olemassa monia muita vaatimuksia, kuten luonnollinen syntymä (keisarileikkaus tekee hiehasta ehdokkaan kelvottomaksi). Veden on oltava ”elävää” (ts. Lähdevettä). Tämä on vahvempi vaatimus kuin rituaaliselle kylvylle (mikve); vesisäiliöön kertynyt sadevesi on sallittua mikvelle, mutta sitä ei voida käyttää punaisen hiehon seremoniaan.

Mishnah kertoo, että Jerusalemin temppelin aikoina rituaalin vettä tuli Siloamin uima-altaasta. . Seremonia oli monimutkainen ja yksityiskohtainen. Osallistujien täydellisen rituaalisen puhtauden varmistamiseksi huolehdittiin siitä, että kukaan punaisen hiehon seremoniaan osallistuvista ei olisi voinut olla kosketuksissa kuolleisiin tai minkäänlaisiin tumahiin, ja työkalut tehtiin materiaaleista, kuten kivestä, joka juutalaisena laki ei toimi rituaaliepäpuhtauksien kantajana. Mishna kertoo, että lapsia käytettiin vetämään vettä ja kuljettamaan seremoniaa, lapsia, jotka olivat syntyneet ja kasvaneet eristyksissä, erityisesti sen varmistamiseksi, että he eivät koskaan joutuneet kosketuksiin ruumiin kanssa:

Jerusalemissa oli kallion yli rakennettuja piha-alueita ja niiden alapuolella ontto, ettei syvyydessä voisi olla hauta, ja raskaana olevat naiset tuotiin ja synnytti siellä lapsiaan, ja siellä he kasvattivat heitä. Ja härkiä tuotiin, ja heidän selkänsä asetettiin ovet, joiden päälle lapset istuivat kivikupilla käsissään. Kun he saapuivat Silaan, palasivat, täyttyivät, asettuivat ja istuivat taas oville.

– Mishna Parah 3: 2

Useita muita laitteita käytettiin, mukaan lukien pengertie Temppelivuorelta Öljymäelle, jotta hieho ja mukana olevat papit eivät joutuisi kosketuksiin haudan kanssa.

Mishnan mukaan seremonia punaisen hiehon polttamisesta tapahtui Öljymäellä. Rituaalisesti puhdas kohen teurasti hiehon ja ripotteli verta seitsemän kertaa temppelin suuntaan. Punainen hieho poltettiin sitten pyreessä yhdessä karmiininpunainen värjätyn villan, isopin ja setripuun kanssa. Viime vuosien aikana arkeologi Yonatan Adler on löytänyt alustavasti punaisen hiehon polttamisen Öljymäellä.

ColorEdit

Hiehon väri on kuvattu Toorassa adumana (אדומה), yleensä käännettynä ”punaisena”. Saadiah Gaon kuitenkin kääntää tämän sanan judeo-arabiaksi صفرا (safra), sana käännetty englanniksi ”keltainen”. Lisäksi Koraani kuvaa Moosesta käsketään ”keltaisesta” lehmästä (Surat al-Baqara 9.69).

Selvittääkseen tätä ristiriitaa Yosef Qafih (hepreankielisessä käännöksessään ja kommentoinnissa Saadiahin teokseen) väittää, että Raamattu vaatii lehmällä on punertava vaaleanruskea väri, jonka hän sanoo olevan lehmän normaali väri. Hänen mukaansa tätä väriä kuvataan yleensä heprean kielellä אדום ja arabiaksi ”keltaisena”, mikä ratkaisee värisanojen ristiriidan. Hän selittää raamatullisen vaatimuksen tarkoittavan, että lehmä on kokonaan tämän värinen eikä siinä saa olla erivärisiä täpliä tai vikoja.

Juutalainen traditioMuokkaa

Punaisen hiehon olemassaolo, joka noudattaa kaikkia halakhan asettamia tiukkoja vaatimuksia on biologinen poikkeama. Eläimen on oltava kokonaan yhtä väriä, ja tämän varmistamiseksi rabbit ovat listanneet testisarjan; esimerkiksi lehmän karvan on oltava ehdottoman suorat (sen varmistamiseksi, ettei lehmää ollut aiemmin ikennetty, koska tämä on hylkäämismenetelmä). Juutalaisen perinteen mukaan vain yhdeksän punaista hiehoa teurastettiin ajanjaksolla, joka ulottui Mooseksesta toisen temppelin tuhoutumiseen. Mishnah Parah kertoo heidät sanoen, että Mooses valmisti ensimmäisen, Esra toisen, Simon oikeudenmukainen ja Yochanan ylimmäinen pappi kumpikin kaksi ja Elioenai ben HaQayaph, egyptiläinen Hanameel ja Yishmael ben Pi ”avi kumpikin.

Eläimen äärimmäinen harvinaisuus yhdistettynä yksityiskohtaiseen rituaaliin, jossa sitä käytetään, on antanut punaiselle hiehalle erityisen aseman juutalaisessa perinteessä. Sitä mainitaan ḥok-paradigmana, raamatullisena lakina, jota varten on olemassa ei ilmeistä logiikkaa.Koska punaisen hiehon tuhkan kautta saavutettu rituaalisen puhtauden tila on välttämätön edellytys temppelipalveluun osallistumiselle, nykyaikana juutalaiset ovat pyrkineet raamatulliseen rituaalipuhtauteen (ks. Tumah ja taharah) ja rakennusta ennakoiden Kolmannen temppelin punaista hiehoa ja luomaan rituaali uudelleen. Useita ehdokkaita on kuitenkin hylätty.

Temple Institute kertoo: ”Joissakin mielipiteissä väitetään, että uudemmat tuhkat sekoitettiin aina yhdessä edellisen tuhkan yhdistelmän kanssa. Yksi tapa ymmärtää tämä on näkemys. tämä vanhan ja uuden tuhkan seos on jälleen yksi varotoimenpide … Lisäksi nykyisten tuottamiemme uudempien tuhkien sekoittaminen muinaisista ajoista on tapa yhdistää ajan kuluessa alkuperäiseen hiehoon, jonka Mooses oli teurastanut ja valmistanut. Sellaisena se on tavallaan tapa muodostaa yhteys itse Mooseksen tasoon. ” Koska punaisen hiehon viimeinen peräkkäin oli joko piilotettu tai kadonnut 70 jKr. Jälkeen, Vendyl Jones etsi alkuperäistä tuhkaa seuraamalla karttaa Copper Scrollissa, jonka tarkoituksena on kertoa sijainti, jotta vanhat tuhkat voidaan lisätä uusi, joka jatkaa ”jatkuvuustekijää”.

Temple InstituteEdit

Temple Institute, organisaatio, joka on sitoutunut valmistelemaan Kolmannen temppelin jälleenrakentaminen Jerusalemissa on yrittänyt tunnistaa punaisten hiehojen ehdokkaat numeroiden 19: 1–22 ja Mishnah Tractate Parah -vaatimusten mukaisesti. Viime vuosina instituutti ajatteli löytäneensä kaksi ehdokasta, yhden vuonna 1997 ja toisen vuonna 2002. Temppeliinstituutti oli alun perin julistanut molemmat kosheriksi, mutta myöhemmin todenneet kumpikin sopimattomiksi. Instituutti on kerännyt varoja voidakseen käyttää modernia tekniikkaa tuottamaan punaista hiehoa, joka perustuu geneettisesti punaiseen angusiin. Syyskuussa 2018 instituutti ilmoitti syntyneen punaisen hiehon ehdokkaan sanomalla, että ”hieho on tällä hetkellä elinkelpoinen ehdokas ja tutkitaan, onko sillä punaiseen hiehoon tarvittavat pätevyydet.”