Asiakas-asianajaja-suhde

Tämä sääntö koskee asianajajan paljastamia tietoja, jotka liittyvät asiakkaan edustamiseen asianajajan aikana Katso asianajajan tehtävät suhteessa mahdollisen asiakkaan lakimiehelle toimittamiin tietoihin, säännön 1.9 (c) (2) sääntö asianajajan velvollisuudesta olla paljastamatta asianajajaan liittyviä tietoja. Ennakkoedustaja entiselle asiakkaalle sekä sääntöjen 1.8 (b) ja 1.9 (c) (1) asianajajan tehtävissä, jotka koskevat tällaisten tietojen käyttöä asiakkaiden ja entisten asiakkaiden vahingoksi.

Perusperiaate asiakas-asianajaja-suhteessa on, että ilman asiakkaan tietoista suostumusta asianajaja ei saa paljastaa edustukseen liittyviä tietoja. Katso säännön 1.0 e alakohta tietoon perustuvan suostumuksen määritelmä. Tämä lisää luottamusta, joka on asiakas-asianajajan suhteen tunnusmerkki. Asiakasta kannustetaan täten hakemaan oikeusapua ja kommunikoimaan täysin ja rehellisesti asianajajan kanssa jopa kiusallisesta tai oikeudellisesti vahingollisesta aiheesta. Asianajaja tarvitsee näitä tietoja edustamaan asiakasta tehokkaasti ja tarvittaessa neuvomaan asiakasta pidättäytymään väärinkäytöksistä. Lähes poikkeuksetta asiakkaat tulevat asianajajien luokse selvittääkseen heidän oikeutensa ja sen, mitä laki- ja asetuskokonaisuudessa pidetään laillisena ja oikein. Kokemuksen perusteella lakimiehet tietävät, että melkein kaikki asiakkaat noudattavat annettuja neuvoja, ja lakia noudatetaan.

Asiakas-asianajajan luottamuksellisuuden periaate pannaan täytäntöön asiaan liittyvissä laeissa: asianajaja-asiakas, työtuoteoppi ja ammattietiikassa vahvistettu luottamuksellisuuden sääntö. Asianajaja-asiakkaan etuoikeus ja työtuote-oppi ovat voimassa oikeudenkäynnissä ja muissa menettelyissä, joissa asianajaja voidaan kutsua todistajaksi tai muuten vaaditaan esittämään asiakasta koskeva todiste. Asiakas-asianajajan luottamuksellisuuden sääntöä sovelletaan muissa tilanteissa kuin tilanteissa, joissa todisteita haetaan asianajajalta lain pakolla. Luottamuksellisuussääntö ei koske paitsi asiakkaan luottamuksellisesti välittämiä asioita, myös kaikkea edustukseen liittyvää tietoa lähteestä riippumatta. Asianajaja ei saa paljastaa tällaisia tietoja, ellei ammattilaisen käytännesäännöissä tai muussa laissa sitä sallita. Katso myös Soveltamisala.

Kappale (a) kieltää asianajajaa paljastamasta asiakkaan edustamiseen liittyviä tietoja. Tämä kielto koskee myös lakimiehen paljastuksia, jotka eivät sinänsä paljasta suojattua tietoa, mutta voivat kohtuudella johtaa siihen, että kolmas henkilö löytää tällaiset tiedot. Asianajajan käyttämä hypoteettinen tapa keskustella edustukseen liittyvistä kysymyksistä on sallittua, kunhan ei ole kohtuullista todennäköisyyttä, että kuuntelija pystyy selvittämään asiakkaan henkilöllisyyden tai tilanteen.

Valtuutettu julkistaminen

Lukuun ottamatta siltä osin kuin asiakkaan ohjeet tai erityiset olosuhteet rajoittavat kyseistä valtaa, asianajajalla on implisiittisesti lupa ilmoittaa asiakkaasta tarvittaessa edustuksen tekemisessä. Joissakin tilanteissa esimerkiksi asianajajalle voidaan implisiittisesti antaa lupa myöntää tosiasia, jota ei voida kiistää asianmukaisesti, tai tehdä paljastus, joka helpottaa asian tyydyttävää päättämistä. Yrityksen asianajajat voivat yrityksen käytännön mukaisesti paljastaa toisilleen yrityksen asiakasta koskevia tietoja, ellei asiakas ole määrännyt, että tietyt tiedot rajoitettaisiin tietyille lakimiehille.

Asiakkaalle haitallinen julkistaminen

Vaikka yleistä etua palvelee yleensä parhaiten tiukka sääntö, joka vaatii asianajajia säilyttämään asiakkaidensa edustamiseen liittyvien tietojen luottamuksellisuuden, salassapitovelvollisuutta koskevaan sääntöön sovelletaan rajoitettuja poikkeuksia. b) (1) tunnustaa elämän ja fyysisen koskemattomuuden ensisijaisen arvon ja sallii tietojen julkistamisen, joka on kohtuullisen välttämätöntä kohtuullisen varman kuoleman tai merkittävän ruumiillisen vahingon estämiseksi. Tällainen vahinko on kohtuullisen varma, jos se kärsii välittömästi tai jos sitä esiintyy välittömästi tai jos sitä esiintyy huomattavasti uhka, että henkilö kärsii tällaisesta vahingosta myöhemmin, jos asianajaja ei ryhdy tarvittaviin toimiin uhan poistamiseksi. myrkyllisen jätteen päästäminen kaupungin vesihuoltoon voi paljastaa nämä tiedot viranomaisille, jos on olemassa ja huomattava riski, että vettä juova henkilö sairastuu hengenvaaralliseen tai heikentävään tautiin ja asianajajan on paljastettava tiedot uhkan poistamiseksi tai uhrien määrän vähentämiseksi.

Kappaleen b alakohdan 2 alakohta on rajoitettu poikkeus luottamuksellisuussääntöön, jonka mukaan asianajaja voi paljastaa tietoja siinä määrin kuin on tarpeen, jotta asianomaiset henkilöt tai asianomaiset viranomaiset voivat estää asiakasta tekemästä rikosta tai petos, sellaisena kuin se on määritelty säännön 1.0 d alakohdassa, joka voi kohtuullisen varmasti aiheuttaa merkittävää vahinkoa toisen taloudellisille tai omaisuuden eduille ja jonka edistämiseksi asiakas on käyttänyt tai käyttää asianajajan palveluja. Tällainen asiakkaan ja asianajajan välisen vakavan väärinkäytön asiakas menettää tämän säännön suojan. Asiakas voi tietysti estää tällaisen paljastamisen pidättymällä väärästä toiminnasta. Vaikka kohdan b alakohdan 2 alakohdassa ei vaadita asianajajaa paljastamaan asiakkaan väärinkäytöksiä, asianajaja ei saa avustaa tai avustaa asiakasta käyttäytymisessä, jonka asianajaja tietää olevan rikos tai vilpillinen. Katso säännön 1.2 d alakohta. Katso myös sääntö 1.16, joka koskee asianajajan velvollisuutta tai oikeutta vetäytyä asiakkaan edustuksesta tällaisissa olosuhteissa, ja sääntö 1.13 (c), joka sallii asianajajan, jos asiakas on organisaatio, paljastaa edustukseen liittyviä tietoja rajoitetuissa olosuhteissa.

Kappaleen b kohdan 3 alakohdassa käsitellään tilannetta, jossa asianajaja saa tietää asiakkaan rikoksesta tai petoksesta vasta sen jälkeen, kun se on saatu päätökseen. Vaikka asiakkaalla ei ole enää mahdollisuutta estää paljastamista pidättäytymällä väärinkäytöksistä, on tilanteita, joissa vahingon kärsineelle aiheutunut vahinko voidaan estää, korjata tai lieventää. Tällaisissa tilanteissa asianajaja voi paljastaa edustukseen liittyviä tietoja siinä määrin kuin on tarpeen, jotta asianomaiset henkilöt voivat estää tai lieventää kohtuullisesti tiettyjä menetyksiä tai yrittää korvata menetyksensä. Kappaleen b kohdan 3 alakohtaa ei sovelleta, kun rikos tai petos sen jälkeen tehnyt henkilö käyttää asianajajaa edustamaan kyseistä rikosta.

Asianajajan salassapitovelvollisuudet eivät estä asianajajaa turvaamasta luottamuksellinen oikeudellinen neuvonta asianajajan henkilökohtaisesta vastuusta noudattaa näitä sääntöjä. Useimmissa tilanteissa asianajajalle annetaan implisiittisesti lupa tietojen antamiseen neuvojen turvaamiseksi. Silloinkin, kun julkistamista ei ole implisiittisesti sallittu, kohdan (b) (4) mukaan tällainen paljastaminen on sallittua, koska on tärkeää, että asianajaja noudattaa ammattikäyttäytymissääntöjä.

Jos oikeudellinen vaatimus tai kurinpitoseuraamus vetoaa asianajajan osallisuuteen asiakkaan käyttäytymisessä tai muuhun asianajajan väärinkäytökseen, johon liittyy asiakkaan edustaminen, asianajaja voi vastata siihen määrään, jonka asianajaja kohtuudella pitää tarpeellisena puolustuksen perustamiseksi. Sama pätee vaatimukseen, joka koskee entisen asiakkaan käyttäytymistä tai edustamista. Tällainen syytös voi syntyä siviili-, rikos-, kurinpitomenettelyssä tai muussa menettelyssä, ja se voi perustua virheeseen, jonka asianajaja väittää syyllistyneen asiakasta vastaan, tai virheeseen, jonka väittää kolmas henkilö, esimerkiksi henkilö, joka väittää petokseksi. asianajaja ja asiakas toimivat yhdessä. Asianajajan oikeus vastata, kun tällaisen osallisuuden toteaminen on tehty. Lain b alakohdan 5 alakohdassa ei vaadita asianajajaa odottamaan tällaisen osallisuuden syyttävän kanteen tai menettelyn aloittamista, jotta puolustus voidaan perustetaan vastaamalla suoraan kolmannelle osapuolelle, joka on esittänyt tällaisen väitteen. Oikeus puolustukseen on tietysti myös silloin, kun menettely on aloitettu.

Palkkioon oikeutettu asianajaja sallitaan kohdassa ( b) (5) todistamaan suoritetut palvelut sen keräämiseksi. Säännön tässä näkökohdassa ilmaistaan periaate, jonka mukaan luottamussuhteen edunsaaja ei saa hyödyntää sitä huolitsijan vahingoksi.

Muu laki voi vaatia, että asianajaja luovuttaa tietoja asiakkaasta. Onko tällainen laki korvaa säännön 1.6, on näiden sääntöjen soveltamisalan ulkopuolella oleva lakikysymys. Kun edustukseen liittyvien tietojen luovuttaminen näyttää olevan tarpeen muun lain mukaan, asianajaja täytyy keskustella asiasta wi asiakkaalle säännön 1.4 edellyttämässä laajuudessa. Jos toinen laki kuitenkin korvaa tämän säännön ja vaatii julkistamista, kappaleen (b) (6) mukaan asianajaja voi antaa tietoja, jotka ovat tarpeen lain noudattamiseksi.

Eturistiriitojen havaitseminen

Kappaleen b kohdan 7 alakohdassa tunnustetaan, että eri yritysten lakimiehet saattavat joutua luovuttamaan toisilleen rajoitettuja tietoja eturistiriitojen havaitsemiseksi ja ratkaisemiseksi, esimerkiksi silloin, kun asianajaja harkitsee yhdistymistä toisen yrityksen kanssa. tai useampi yritys harkitsee sulautumista tai asianajaja harkitsee oikeuskäytännön ostamista. Katso sääntö 1.17, kommentti. Näissä olosuhteissa asianajajat ja asianajotoimistot saavat paljastaa rajoitettuja tietoja, mutta vasta kun asiasta on käyty keskustelua uudesta suhteesta.Tällaisen paljastamisen tulisi tavallisesti sisältää vain asiaan osallistuvien henkilöiden ja yhteisöjen henkilöllisyys, lyhyt yhteenveto asiaan liittyvistä yleisistä kysymyksistä ja tiedot siitä, onko asia päättynyt. Jopa nämä rajoitetut tiedot tulisi kuitenkin paljastaa vain siinä määrin kuin se on kohtuudella välttämätöntä mahdollisesta uudesta suhteesta mahdollisesti aiheutuvien eturistiriitojen havaitsemiseksi ja ratkaisemiseksi. Lisäksi tietojen luovuttaminen on kielletty, jos se vaarantaisi asianajaja-asiakkaan etuoikeuden tai muutoin vahingoittaisi asiakasta (esim. Se, että yritysasiakas pyytää neuvontaa yrityskaupasta, josta ei ole julkisesti ilmoitettu; että henkilö on on kuullut asianajajaa avioeron mahdollisuudesta ennen kuin henkilön aviopuoliso tietää henkilön aikomukset tai että henkilö on kuullut asianajajaa rikostutkinnasta, joka ei ole johtanut julkiseen syytteeseen). Näissä olosuhteissa kappale (a) kieltää tietojen paljastamisen, ellei asiakas tai entinen asiakas anna tietoista suostumustaan. Lakimiehen luottamusvelvollisuus asianajajayritykselle voi myös säännellä lakimiehen käyttäytymistä, kun se etsii yhteistyötä toisen yrityksen kanssa, ja se on näiden sääntöjen soveltamisalan ulkopuolella.

Kaikki (b) (7) kohdan mukaisesti paljastetut tiedot voivat käyttää tai paljastaa edelleen vain siinä määrin kuin on tarpeen eturistiriitojen havaitsemiseksi ja ratkaisemiseksi. Kappaleen b kohdan 7 alakohta ei rajoita tietojen käyttöä, joka on hankittu b alakohdan 7 alakohdan mukaisesta paljastamisesta riippumattomilla keinoilla. Kappaleen b kohdan 7 alakohta ei myöskään vaikuta tietojen paljastamiseen asianajotoimistossa, kun julkistaminen on muuten sallittu, ks. Kommentti, esimerkiksi kun yrityksen asianajaja paljastaa tietoja saman yrityksen toiselle asianajajalle havaitsemiseksi ja ratkaisemiseksi eturistiriidat, joita saattaa syntyä uuden edustuksen tekemisen yhteydessä.

Asianajaja voidaan määrätä paljastamaan tietoja, jotka liittyvät asiakkaan edustamiseen tuomioistuimessa tai muussa tuomioistuimessa tai valtion yksikössä, joka on vaatinut viranomaista. muu laki pakottaa paljastamaan tiedot. Jos asiakkaalta ei ole saatu tietoista suostumusta toisin, asianajajan tulee väittää asiakkaan puolesta kaikki väkivaltaiset väitteet, joiden mukaan tilausta ei ole sallittu muulla lailla tai että haetut tiedot on suojattu paljastumiselta asianajaja-asiakkaan etuoikeudella tai muulla sovellettavalla lailla . Jos päätös on kielteinen, asianajajan on neuvoteltava asiakkaan kanssa mahdollisuudesta hakea muutosta säännön 1.4 edellyttämässä laajuudessa. Ellei muutosta haeta, kohdan (b) (6) mukaan asianajaja voi noudattaa tuomioistuimen määräystä.

Kohta (b) sallii tietojen paljastamisen vain siltä osin kuin asianajaja kohtuudella uskoo, että paljastaminen on tarpeen jonkin määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi. Asianajajan tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä ensin suostuttelemaan asiakasta ryhtymään asianmukaisiin toimiin tietojen luovuttamisen välttämiseksi. Joka tapauksessa asiakkaan edulle haitallisen paljastamisen ei tulisi olla suurempi kuin asianajaja katsoo kohtuudella tarpeelliseksi tavoitteen saavuttamiseksi. Jos paljastus tapahtuu oikeudenkäynnin yhteydessä, paljastaminen olisi tehtävä tavalla, joka rajoittaa pääsyn tietoihin tuomioistuimelle tai muille henkilöille, joilla on tarvetta tietää ne, ja asianomaisten on haettava asianmukaisia suojamääräyksiä tai muita järjestelyjä. asianajaja mahdollisimman laajalti.

Toiminta pätevästi luottamuksellisuuden säilyttämiseksi

Kohdassa (c) vaaditaan asianajajaa toimimaan pätevästi asiakkaan edustamiseen liittyvien tietojen suojaamiseksi luvattomalta käytöltä kolmansien osapuolten toimesta ja vastaan asianajajan tai muiden asiakkaiden edustamiseen osallistuvien tai lakimiehen valvonnassa olevien tahattomien tai luvattomien tietojen paljastamista. Katso säännöt 1.1, 5.1 ja 5.3. Asiakkaan edustamiseen liittyvien tietojen luvaton käyttö tai tahaton tai luvaton paljastaminen ei ole c alakohdan vastaista, jos asianajaja on toteuttanut kohtuullisia toimia estääkseen pääsyn tai paljastamisen. Asianajajan ponnistelujen kohtuullisuuden määrittämisessä huomioon otettaviin tekijöihin kuuluvat muun muassa tietojen arkaluontoisuus, paljastamisen todennäköisyys, jos muita suojatoimia ei käytetä, lisäsuojatoimien käyttökustannukset, suojatoimenpiteiden toteuttamisen vaikeus ja missä määrin suojatoimet vaikuttavat haitallisesti asianajajan kykyyn edustaa asiakkaita (esimerkiksi tekemällä laitteesta tai tärkeästä ohjelmistosta liian vaikea käyttää). Asiakas voi vaatia asianajajaa toteuttamaan erityisiä turvatoimenpiteitä, joita ei vaadita tässä säännössä, tai antaa tietoon perustuvan suostumuksen luopua turvatoimenpiteistä, joita muutoin vaaditaan tässä säännössä.Voidaanko asianajajaa vaatia toteuttamaan lisätoimia asiakkaan tietojen suojaamiseksi muun lain, kuten osavaltioiden ja liittovaltion lakien noudattamiseksi, jotka säätelevät tietosuojaa, tai asettavatko ilmoitusvaatimukset sähköisten tietojen katoamiselle tai luvattomalle pääsylle , ei kuulu näiden sääntöjen soveltamisalaan. Katso lakimiehen tehtävät, jotka koskevat tietojen jakamista lainvastaisten kanssa asianajajan oman yrityksen ulkopuolella, säännössä 5.3, Kommentit -.

Lähetettäessä asiakkaan edustukseen liittyviä tietoja sisältävää viestintää asianajajan on ryhdyttävä kohtuullisiin varotoimiin estääkseen tietojen joutumisen tahattomien vastaanottajien käsiin. Tämä velvollisuus ei kuitenkaan edellytä asianajajan käyttävän erityisiä turvatoimia, jos viestintätapa antaa kohtuullisen odotuksen yksityisyydestä. Erityiset olosuhteet voivat kuitenkin edellyttää erityisiä varotoimia. Tekijöitä, jotka on otettava huomioon määritettäessä asianajajan luottamuksellisuusvaatimuksen kohtuullisuus, ovat tietojen arkaluonteisuus ja se, missä määrin viestin yksityisyyttä suojaa laki tai salassapitosopimus. Asiakas voi vaatia asianajajaa toteuttamaan erityiset turvatoimet, joita ei vaadita tässä säännössä, tai ne voivat antaa tietoon perustuvan suostumuksen sellaisen viestintävälineen käyttöön, joka muuten olisi kielletty tässä säännössä. Voidaanko asianajajaa vaatia ryhtymään lisätoimenpiteisiin muun lain noudattamiseksi, kuten osavaltioiden ja liittovaltion lait, jotka säätelevät tietosuojaa, eivät kuulu näiden sääntöjen soveltamisalaan.

Entinen asiakas

Salassapitovelvollisuus jatkuu asiakkaan ja asianajajan välisen suhteen päättyessä. Katso sääntö 1.9 (c) (2). Katso säännön 1.9 (c) (1) kielto käyttää tällaisia tietoja entisen asiakkaan vahingoksi.