Yhteistyö Saksan kanssa

Moskovan sopimuksen jälkeen pohjoismaisen puolustusunionin suunnitelma jatkettiin. Neuvostoliitto vastusti kuitenkin edelleen, ja suunnitelmasta luovuttiin. Joulukuussa 1940 presidentti Kyösti Kallio erosi, ja hänen tilalleen valittiin Ryti. Kun jännite Saksan ja Neuvostoliiton välillä kasvoi keväällä 1941, Suomi lähestyi Saksaa, mutta ei tehnyt virallista sopimusta. Siitä huolimatta Suomi, kuten Ruotsi Norjan antautumisen jälkeen, salli saksalaisten joukkojen kauttakulun. Kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta 1941, saksalaiset joukot olivat jo Suomen alueella ja Suomi oli valmis sotaan; sen sukellusveneet toimivat itse asiassa Neuvostoliiton vesillä. ”Jatkosota” (1941–44) alkoi onnistuneella suomalaisella hyökkäyksellä, joka johti suurten Itä-Karjalan alueiden kaappaamiseen. Jotkut suomalaiset olivat kuitenkin haluttomia ylittämään vuoden 1939 vanhaa rajaa ja talven henkeä Suomalaisia yhdistävä sota alkoi heikentyä. Talvesta 1942–43 Saksan tappiot aiheuttivat kasvavan rauhan kysynnän Suomessa. Puna-armeijan läpimurron jälkeen Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944 presidentti Ryti erosi. 1. elokuuta hänet seurasi marsalkka Gustaf Mannerheim, joka aloitti neuvottelut aseleposta, joka allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944 sillä ehdolla, että Suomi tunnustaa vuoden 1940 Moskovan sopimuksen ja että kaikki ulkomaiset (saksalaiset) joukot evakuoidaan. Lisäksi annettiin lupaus luovuttaa Petsamo; vuokrata alue Porkkalan läheltä, lounaaseen Helsingistä 50 vuoden ajaksi (Hankon sijasta); ja kuuden vuoden kuluessa maksaa 300 miljoonan dollarin vastaava arvo sodan korvauksiin Sillä välin kuitenkin th Saksan armeija kieltäytyi lähtemästä maasta, ja seuraavissa yhteenotteluissa se tuhosi suuria alueita Pohjois-Suomessa vetäytyessään. Pariisissa 10. helmikuuta 1947 allekirjoitetussa lopullisessa rauhansopimuksessa toistettiin aseleposopimuksen ehdot.

Jörgen WeibullMarkku Ilmari Henriksson